Oliko se unta, vai...

Näin sellaista unta, että ihminen tulee ovesta ulos ja yrittää muutamaan otteeseen sylkeä naamalleni. Kun ei osu (olen hyvä väistämään), niin vielä meinaa potkaista. Myöhemmin herään koiran haukuntaan ja menen katsomaan, mikä on hätänä. Nainen makaa ketarat ojollaan maassa, taksi odottaa vieressä ja koira lyhyen hihnan päässä pitää räksytystään. Sekava örinä naisen suusta siivittää tapahtumaa. Ihan kuin jostain kirjasta tai elokuvasta. Niin kumman todellista kuitenkin. Nukahdan uudestaan. Aamulla on ihana herätä hiljaiseen taloon.

Päiväkävelylle otin kameran mukaan - kun yksin tallustaa, niin sekin on mahdollista. Lähtiessä päätin, että on ainakin yksi kuva saatava aikaiseksi. Muutama räpsy ohimennen, ei se liikkumista haittaa. Pieni hento lumi ja kevyt pakkasilma antoivat sitten tälläisen. Olkaatten hyvä.