Katuteatteria

Mitä ei ihminen tekisi välttyäkseen siivouksen kirolta? Eilen piti meidän siivota huusholli, ihan vaan semmoinen pieni viikkosiivous. Emäntä ilmoitti väsymyksen iskeneen ja ehdotti siirtämistä täksi päiväksi. Kyllähän se minulle passasi, sillä mitä ei minun tänään aivan pakko ole tehdä, niin sen voin siirtää aina huomiseksi. Vaan taidemuseon myyjäisiin olikin tuo ketkule itsensä luvannut ja niin jäi koko imurointi ja moppaus meikäläisen harteille. Imuri lojui tuntikaudet latialla, ikkunasta näkyi mielenkiintoisia asioita. Kamera käteen ja kytikselle. Loppuihan tuo näytelmä siellä jossain vaiheessa tai ainakin alkoi jo toistaa itseään, joten pakko tuo velvollisuus oli suorittaa. Vaan jos ei emäntä ole yhtäkään meikäläisen työtä saanut myytyä, niin paha hänet periköön.

Noita ikkunanäkymiä tulee kyllä ikävä. Ei siellä Hovilantiellä maan tasalta tämmöisiä näe. Varmaan jotain muuta tulee tilalle. Sen näkee sitten.

Lisäys:

Vielä täytyy lisätä tekninen osuus. Tuolla toisaalla asiantuntijat kertovat, ettei saa objektiivin eteen edes UV-suodinta laittaa, kun terävyys ja kontrasti siinä katoaa. Minä nyt nämä kyllä se suodin päällä kuvasin ja kolmen ikkunalasin läpi kaiken kukkuraksi. Oli vielä tuo ulkoinen lasin pinta melkomoisen katupölyn peitossa.
Vaan minulle kyllä kelpaavat kuvatukset. En sitten tiedä, miten muille.