Valmistautumista siivouskoitokseen

Sain sitten Viitasaaren ABC-kuvat valmiiksi CD:lle ja postiin.
Mukavahan noita arkkitehtuurikohteita on kuvata, on sellaista
kiireetöntä pohdintaa ja tulihan sitä harjoiteltuakin toistakymmentä
vuotta Alvar Aalto-museon palkkalistoilla. Laskunkin laitoin
mukaan, jottei nyt ihan harrasteluksi menisi tuo näppäily. Saanhan
sitten taas maksaa osan uudesta superlaajakulmasta, jonka jouduin
hankkimaan lähinnä interiöörikuvauksiin, niissä kun meinaa aina
seinä törmätä takapuoleen. Onnetar oli kuitenkin tapansa mukaan
kohdallani huumorimielellä ja antoi käyttööni maanantaikappaleen,
suttua teki toiselta reunalta. Onneksi sain terävöitysohjelmalla se
verran korjattua, että ei taida lehden sivuilla suunnattomasti häiritä.
Näin ainakin toivon. Suurin osa kuvista oli kuitenkin kelvollisia.
Maaliskuun Projektiuutisistahan sen sitten näkee.

Oli sillä lasin ostolla toinenkin funktio. Aloittelen uutta projektia,
jossa sille on tarvetta. Taiteilijaseuran juhlavuonna on syytä
suunnata katse tekijöihin ja kurkata kulissien taakse, minkälaiset
ovat työolosuhteet, minkälainen on taiteilijan, jos ei nyt tärkein,
niin ainakin tarpeellinen työväline - työhuone. Kuvia taiteilijasta
työhuoneella, työskentelemässä, poseeraamassa, yksityiskohtia
ja teoskuvia, luovalla tavalla kuvattuna. Jospa siitä sitten näyttely
ja kirja. Lääniltä anoin rahaa, mutta ei tullut ja nyt odottelen mitä
Patricia Seppälän säätiö on mieltä. Aloittaa nyt tuokin homma
täytyisi, vaikkei rahoitusta vielä olekaan. Se on tämmöistä tämä
meikäläisen tekeminen, sitä tehdään, mikä koetaan tärkeäksi.
Kyllä se työ tekijäänsä sitten joskus palkitsee.

Nyt alan valmistautua henkisesti Hourulan siivousrupeamaan.
Johan se P ehtikin tuttuun jouhevaan tapaansa siitä huomauttaa

Kapa