Esimerkki lähinnä nuorille taiteilijoille tarkoitetusta galleriasta. Sinne voi lisäillä teoksia omaan tahtiinsa ilman jurytyksiä.
Materiaaleista ei tunnu olevan pulaa niin kauan kun isukki on töissä ja pystyy maksamaan maalit.
kirjoittanut: Kapa | 19:59
3 Kommenttia
Itseasiassa graffitikulttuurissakin teokset jurytetään, tosin jälkikäteen.
Jos jotain työtä arvostetaan, sen päälle ei maalata. Kaikki graffitiyhteisön jäsenet juryttävät siis töitä kokoajan.
Kuka tahansa saa töitään näytteille, mutta vain parhaina pidetyt pysyvät.
Katukulttuurilla ei sinänsä ole ikärajaa, se on yhtälailla laitonta kaikille ikäryhmille (mainittakoon tietyt poikkeukset rikoslain soveltamisessa alaikäisiin).
Että ei muutakuin maalipurkki käteen, tarratukku taskuun ja kaupungille.
Jos aihe kiinnostaa, niin tervetuloa kurkistamaan katutaideblogiini osoitteessa:
http://katutaso.blogspot.com/
Eihän katukulttuuri voi olla laitonta.
Siihen sisältyviä joitakin osa-alueita voidaan kylläkin tuomita laittomiksi.
Noista graffiteista sanoisin, etten visuaalisen alan ammattilaisena ja esteetikkona sekä rakennetun ympäristön viihtyisyyden kannattajana ole kovinkaan innostunut tuon kaltaisista spraymaalin purskuttelijoista. Toinen asia sitten onkin muralistien (esim. Meksiko, Diego Rivera)perinteen pohjalta syntyvä uusi graffititaide.Siihen kastiin en noita tagien ja länttien sprayaajia voi laskea. Pitäisin heitä lähinnä surkeina apinoijina.
Sorry.
Voiko katutaide olla laillista?
Joku katusoittaminen joissain tilanteissa, mutta eikös se ole enemmän katuviihdettä muutenkin.
Kaikki kuvataiteen puolella tapahtuva katutaide on laitonta, ja ainakin täällä helsingissä otteet vaan kiristyvät.
Graffitikulttuuri tietoisesti pakenee ammattiesteetikkojen määritelmiä, lukuunottamatta pientä myös kuvataiteen diskurssissa liikkuvaa joukkoa (esim Banksy nykyään, vanhoista Basquiat ja Haring).
Mielipiteeseesi voi vaikuttaa myös alueellinen taso. Jyväskylän graffitikulttuurin nykytilaa en tiedä, mutta 10 vuotta sitten kun sitä viimeksi tarkkailin se vähän tylsää.
Täällä meillä Helsingissäkään ei enää graffitia voi nähdä, mutta tarroja ja tageja ja julisteita sitäkin enemmän.
Itse pidän niitä hyvin kiinnostavian, ja sekä visuaalista että toiminnallista lisäarvoa kaupunkikuvaan tuovina.
Jos tarkoitat apinoinnilla kopiointia, niin kopiointi on aina ollut tärkeä osa graffitikulttuuria, mutta mikäpä kuvallisen ilmaisun muoto ei tänäpäivänä perustuisi?
Lähetä kommentti
Pääsivulle