Kaksoisluontokuva

Keskiviikko 27.7.2005

Käyttääkseni klassisen kaunista ilmaisua säästä voinen sanoa, että onpa ilmoja pitänyt. Kaksi luvattoman kaunista päivää ja nyt sitten vastapainoksi hieman viileämpää ja pientä kosteudentapaista. Tyyntä on rannassa edelleen,mikä laskettakoon sinne plussan puolelle. Uitu on askareitten lomassa yli oman tarpeen ja viiniä nautiskeltu kohtuudella. Makkaraa en ole vielä tänä vuonna grillannut, vaan se virhe korjaantuu tuossa illan ilmaantuessa. Jos vaikka tulet ihan ulos.

Eilen seurailin tukkakoskeloitten kalastustouhuja lahden pohjukassa. Ovat aika epeleitä. Yksi emo saattaa ottaa hoiviinsa naapurinkin pesueen saadakseen lisää joukkovoimaa pyyntitouhuihin. Yhdessä uidaan kohti rantaa ja emon antaessa merkin alkavat kaikki kovalla voimalla ja melskeellä sekä pärskinnällä ajaa pikkukaloja kohti rantaa. Sitten kun ovat saaneet kalat pussitettua, niin siitä on helppo niitä napsia suihin. Näin toimii saumaton yhteispeli. Saattaa siihen ukkokin ilmaantua talkoisiin.

Yritin tuosta tapahtumasta ottaa valokuviakin, vaan totesin, ettei riittänyt kuitenkaan putken pituus, eikä kärsivällisyys. Ei saanut R. kaipaamaansa luontokuvaa. Olisi ensin pitänyt pusikossa kuikuilla puoli päivä odotellen ja sitten laukoilla, kun kohdalle sattuvat. Ja putkeenkin (siis siihen objektiiviin) olisi pitänyt saada lisää puhtia. Annetaan siis ammattilaisten hoitaa nämä asiat ja itse voin keskittyä puitten sahaamiseen, saunomiseen ja luovaan joutenoloon. Vaan jos itikoitten hyökkäys alkaa kiinnostaa enemmänkin, niin mikä ettei, sinne rannalle ne kuikelot kuitenkin jossain vaiheessa ilamaantuvat ja tiedä, vaikka R. saisikin sen kaipaamansa luonto-otoksen. Voinhan minä siihen järveen mennä istumaan, päänuppi ja kamera vain pinnalle ja odottamaan. Ei syö silloin itikat, mitä nyt paarmat napsivat otsalohkon paukamille. Että ovat nuo luonnnonkuvaajapojat aika epeleitä, ei voi kuin hattua nostaa. Miehistähän voin käyttää sanaa pojat, akkasethan ne heti närkästyvät, jos niitä tytöiksi haukutaan. Niistä akoista muuten: en tiedä yhtään luonnonkuvaajaa siinä joukossa. Miksiköhän? Ei kai niitä kaikkia ole ikuisiksi ajoiksi pakotettu hellan ja nyrkin väliin. Korjatkaa jos olen väärässä.

29.7.2005

EVVK

laskut, jotka odottavat maksamista
sekasotkun täyttämä Hourulan työhuone
tekemättömät työt
paperityöläisten pitämättömät/toteutumattomat kesälomat
(Saimaa on hiljentynyt pörräilijöistä)
television hömppäohjelmat, eikä muukaan tuotanto
radion kälätykset ja soittolistat
rock- ym metelipitoiset äänilevyt
nettipäiväkirjat
sanat: täytyy, pitäisi

Katselen auringonlaskua saunanraikkaana, illallinen nautittu ja punaviinilasillinen käden ulottuvilla. Järvi on tyyntynyt ja ilta lempeä. Huomenna olisi vuorossa Imatranajot, sellaiset muistelot. Taitaa kuitenkin jäädä väliin, vaikka olisihan siellä itse Agostini MV Agustallaan, sillä legendaarisella ja nyt Italiasta ja museosta tänne saatuna.

Hieno oli taas taivas auringon laskiessa, sitä näkyä ei väsy pieni ihminen ihastelemaan. Vaan auta armias, jos menet sitä kuvaamaan kamerapahaisellasi. Eihän sitä jaksa katsella Erkkikään. Silti kannattaa aina silloin tällöin kokeilla, jos vaikka sittenkin...

30.7.

Ja niin kävi, että sain kuin sainkin kelvollisen auringonlaskukuvan. Siis tuon tuolla ylhäällä. Itse asiassa se on kaksoisluontokuva, kun siihen änkesi tuo pikku hämähäkkikin. Kyllä nyt Rune tykkää!