Ohi on, Halleluja!

Seonysitteohi. Koivun kukinta. Ainakin isommalti.

Ulkona on jo uskaltanut olla koiran riepoteltavana. Yritin tämän kevään selvitä ilman isompaa lääkitystä, ja hyvinhän tuo meni sisällä nyhjätessä. Ensi keväänä sitten on pakko syödä vahvempaa, on nimittäin viimeiset mahdollisuudet kuvata projektini kevätkuvat.

Viikko meni muuten kivasti arkkitehtuuria kuvatessa ja niitä kuvia koneella väännellessä. Tallinnan matka onneksi peruuntui, ettei yötä myöten tarvinnut istuksia koneen ääressä. Sen verran hankalia ovat nuo jotkut interiöörit työstää. Ikkunasta tuleva kirkas valo, sisällä tummat elemetit, sininen ulkovalo ja porsaanpunainen loisteputkivalo, joka vielä leikkaa osan spektristä, yritä sitten siitä saada kunnollista. Photarin HDR soveltuu joihinkin, toisiin se on taas täysin mahdoton hallita (ehkä en vain osaa), Fredmirandan DRI pelittää osiin kuvista mainiosti. Photomatix PROsta imuroin demon, joka osoittautui useimpiin tapauksiin tosi oivalliseksi. Tähän hätään se ei ehdi, sillä puuttuu nyt meikäläiseltä tarvittavat 90 euroa. Pakko on tilata heti, kun Visa antaa luvan vinkua. Demo laittaa ikävät tekstit kuvan päälle.

Mökille jo kaipailen, juhannukseksi vimeistään. Santa Klaus tulee alkukuusta pitämään näyttelyä Harmoniaan, täytyy isännöidä jotenkin Saksan poikaa. Hämeenkyrössä on pakko käydä parin yön verran kuvaamassa, ehkäpä ennen Klausin tuloa? Jospa sitten puolikuun paikkeilla? Ideatasolla alkaa olla tuo proggis pitkällä, käytännon toteutus odottaa vain tekijää. Jos tämä vuosi olisi enmmänkin sellaista orientoitumista, työtä siinäkin, ja sitten joulun jälkeen täysi vauhti päälle. Tässä taas Kapanen yrittää luistaa velvollisuuksiaan ja siirtää huomiseksi sen, mikä pitäisi tehdä jo tänään. Tänään teet kuitenkin hommasi pieleen ja huomenna on vielä mahdollisuus paikata. Jos aloitat huomenna, niin siten on myöhäistä paikata. Näin se menee.

Ikkuna on auki. Voin tuulettaa!