Grande Finale

Kotona ollaan. Ja nyt kuvien kimppuun. Kiirettä pitää, aikataulu ei anna myöten lepäilyyn, sillä kuraattori odottaa kuumeisesti , että saisi valita lopulliset kuvat näyttelyyn. Meitähän on kahdeksan kuvaajaa eri maista mukana projektissa, kahdeksast eri maasta ja kahdeksassa eri maassa kuvaamassa. Toukokuussa sitten pitäisi olla vedokset seinällä Italiassa, Reggio Emiliassa. Ja kirja painettuna.

Edellisenä päivänä ennen lähtöä jossain koillisessa rajaseudun kyläpahasessa sianlahtaus. Ihan ei mennyt eu-direktiivien mukaan, enemmänkin perinteitä kunnioittaen.
180 kiloa oli paino. Siitä sitten päivän mittaan tehtiin keitot ja makkarat. Ja läskit tietenkin friteerattiin. Ilman läskiä ei paprikamaaan asukki pärjää.

kapa

p.s.

Laitoin tähän noita naamattomia kuvia, kun on projekti kesken, eikä ole
vielä soveliasta ennen varsinaista julkistusta laittaa niitä muita (parempia) esille.