Tapahtumia

Aamupäivällä tuli seurattua suorana lähetystä Chilestä. Sieltä vihdoin putkilosta ihminen ilmestyi. Todellista tositeeveetä. Jotenkin suuria tunteita herättävää. Onhan tuosta tehty elämää suurempi mediatapahtuma, mutta kyllä kaiken maailman turhakkeet, kuten BikkuBrothersit jää toiseksi. Tosin olen vain kerran elämässäni tuota turhaketta katsonut, ja silloinkin ensimmäisellä tuotantojaksolla. Kiitti, mulle riitti.

Tänään kuvattu kaksi kohdetta ja puhuttu huomiseksi yksi. Homma alkaa aueta. Ihmiset ovat täällä ystävällisiä ja kohteliaita, ei sellaisia jenkkien mairean lavliailaavjuu-tyyliä.

Täältä löytyy kaksi pubia, tänään olin eka kertaa siinä minulle toisessa. Söin lammasta. Maistui. Sisään pelmahti sama täti ukkonsa kanssa, joka oli nimitellyt minua aikaisemmin toisessa pubissa nuoreksi herraksi ja ystävällisesti hymy naamalla tervehti. Lötyy jo tuttuja ;-)

Isäntäväen tytär pelmahti kotokylään ja pisti heti lämmöt päälle. Nousi meikäläisen huoneen lämpötila yhdeksääntoista ja piti jo ikkunaa avata, kun tuli hiki. Onneksi vanhemmat sentään tulivat hätiin ja nyt pidetään sellaista kohtuullista 16 astetta illalla. Aamulla sitten kotoisat 13. Toivat kyllä lämpöpuhaltimen, jolla voi tohottaa, jos oikein kolottaa.

Kaikki talot täällä ovat samaa harmaata kalkkikiveä, jota täältä louhitaan. Väriläiskiä kuitenkin siellä täällä, yleisemmin sinistä ja punaista, ja kolmantena kiiltävä musta. Kiiltäviä ovat nuo muutkin kaksi väriä.