Niin meni rallit, ettei tarvinnut kokea yhtäkään helikopteria. Oulusta tullessa mitä nyt yksi pellon reunalla kökötti.Vaan mikäs oli körötellessä uudella punaisella (tai siis oikeastaan vanhalla eli käytetyllä) kukkakauppiaan menopelillä, kuten Marja tuota autoani nimitteli. Loppui näet entinen autolaina, joten kiireeenvilkkaa tekemään uutta. Hourulassa sitten työhuoneen pakastin urheasti päälle ja hillat sisään. Työt voi alkaa.

Niin oli aamullakin työt mielessä, etten muistanut kolleegaa tervehtiä. Moinen käytös oli kylläkin tahatonta ja toivottavasti anteeksiannettavaa - yritän parantaa tapani täst´edes.

Sienikausi siis alkoi. Eilen aamusella käväisin tutulla kanttarellipaikalla, vaan oli ehtinyt joku muu ennen. Tyhjätaskuna palasin. A-K sentään tapansa mukaan käväisi maata haistelemassa ja eihän se koskaan tyhjin käsin . Tuossa todisteena näpsäys.

Jyrki toi lisää skannattavaa ja näyttelyynsä vedostettavaa. Pitänee homma hoitaa alta pois. Kankeaa tämä puurtaminen vielä on hienon kesän jälkeen.

Kisoista katselin avajaiset. Voi miten oli lapsellinen se viihteellinen puolisko. Kökköä mikä kökköä aikakoneineen. Vaan tänään sitten Hannes Heikura näytti Hesarissa mihin valokuvaaja pystyy. Oli upea sivun korkuinen pystykuva sateiselta stadionilta. Hienoa.