On avajaisten jälkeen pidetty ikään kuin hiljaiseloa. Seuraava päivä levättiin, mitä nyt illalla oli valokuvakeskuksen hallituksen kokous ja sitten muutama huurteinen lievennykseksi. Perjantaina tulikin jo yövieraita Helsingistä ja pieni kun oli yösijojen pinta-ala, niin tunkeuduin parvekkeelle makuupussiin ja hyvin nukutti. Lauantaina sitten vieraat galleriaan ja kotimatkalle. Ilta menikin lepäillessä ja televisiokonetta katsellessa. Sunnuntaiaamuna sieneen. Yksi mustatorvisieni löytyi, oli näköjään joku muukin löytänyt salaisen paikkamme, joten köyhäksi jäi tuon herkun saaalistus. Karvarouskuja sitten keräilin suolasieneksi, syököön tuo parempi puolisko niitä ruokansa särpimenä, minä voin toki hieman maistella, jos sille päälle satun. Tattejakin löysin ihan riittämiin, vaan kun sitten kotiin tullessa sienikirjasta tarkastin, niin sappitatteja olivat. Pilaavat ruuan, vaan eivät tapa. Pitäisi olla kirja mukana tai sitten emäntä. Oi saavu, oi saavu armaani Saksanmaalta! On rahat loppu, nälkä kurnii vatsassa ja sienet odottavat metsässä poimijaansa. Muuten meni sunnuntai maatessa: ensin Formulat, sitten idioottimainen teinipläjäys "Miehet mustissa 2" ja normaali-ihmisten nukkuma-aikaan loistava Ivan Filan ohjaus "Varkaiden kuningas". Mikä siinä onkin, että sikamaisen huonot ja vielä uusintana tulevat elokuvat asettuvat illalle, kun jotain ihmisille antavat ja nautittavat (ei- uusinta)leffat alkavatkin sitten vasta puolen yön jälkeen.
Maanantai alkoikin sitten Alkolla. Menin nimittäin Keljon marketin Alkon takavarastoon keräämään tyhjiä viinilaatikoita auton perän puolilleen. Pitäisi alkaa niitäkin täyttää kirjoilla ym. rekvisiitalla. Muuttohan on edessä kuun vaihteessa. Laskupinoa ohensin siihen asti, että loppuivat rahat. Odotettavissa on, mutta hitaita ovat maksamaan nuo isommat firmat (ja pienemmätkin). Nyt sitten odotellaan karhuja ja muistutusmaksuja.
Avajaisista vielä sen verran, että hauskaa oli ja ihmisiäkin paikalla, valtakunnan julkkiksia unohtamatta. Kiitos vaan kaikille, jotka viitsitte sinne raahautua. Tuota oheisessa kuvassa olevaa etualan myrkkyä ei sitten tullut muistaakseni maistettua, jälkimmäistä kylläkin.
Sen vielä tähän loppuun, että älkää tehkö liian hyvää lehdistötiedotetta. Nyt kävi niin, eivätkä tulleet lehtineekerit paikalle. Soittivat vaan kuvien perään ja sanoivat lainaavansa tiedotetta. Aina sitä uutta oppii tältä saralta.
Ja sitten kaikki joukolla Galleria Harmoniaan ostoksille! Eikös sitä jo pidä alkaa ajatella niitä joululahjojakin?
kirjoittanut: Kapa | 12:03
3 Kommenttia
Hienoa, että sienestät - tosin voisi ne sienet itsekin opetella, ei kannata jättää herkuttelua vain vaimon varaan.
Freelancerina tunnen tuon palkkioiden odottelun tuskan paremmin kuin hyvin. Toivottavasti ostajat osuvat näyttelyyn, blogisi kuvat ovat ainakin hienoja. Täältä Lahdesta on vähän pitkä matka.
Laitan tähän varmuudeksi vielä toisenkin identiteettini - sen, joka huolehtii vapaan journalistin ja kulttuurityöntekijän elinoloista..
Opetellaan, opetellaan, vähän kerrallaan. Vaan kun tuppaavat tuolla metsän keskellä joskus olla niin saman näköisiä kaikki. Vaan maistellaan kaikkia, ja jos sinne metsään tuuperrun, niin sittenpä tiedän, ettei tätä pidä poimia ;)
Lähetä kommentti
Pääsivulle