Aluenäyttely onnistui mielestäni hyvin. Paljon tuli positiivista palautetta ja juryttäjäkin oli lopputulokseen tyytyväinen. Hänenhän on tuo kokonaisuus, siihen ei muut puuttuneet. Meidän muiden tehtäväksi jäi vain tarjota niitä teoksiamme ja olla apuna pystytyksessä. Keskisuomalaisessa Hietaharjun Mikko tosin pisti länään koko tekeleen. No, se kritiikki oli taasen hänen näköisensä. Ei siitä sen kummempaa.
Pakkanen taitaa vielä tämän päivän nipistellä poskipäitä, ei viihdy Ellikään kauaa ulkosalla. Puoli tuntia maksimi. Vaan ehtii siinäkin ajassa kerätä pikkukiviä kotiin tuotavaksi - minä nimittäin. Jotenkin tuo talvikenkien pohjakuvio ja hiekoitussoran raekoko ovat keskenään epäterveessä balanssissa. Viisikymmentäkaksi (52!) kivenkoltiaista oli kenkiini liimautunut. Olisipa parketti alla, niin kiva narske siitä kuuluisi.
Ikkunoihimme on ilmaantunut jääkukkia, ettei kohta ole ulos tähyämistä. Uusi kerrostalo ja noin falskaa. Mikä lie syynä, ei kuitenkaan vinkka käy sisälle. Ulosko karkaa lämmin ilma? Kylmä ei onneksi ole sisällä, paljain jaloin tarkenee. Vaan autopahanen, tuo punainen dieselpaholainen ei suostu inahtamaankaan. Ehkäpä sitten huomenna, lupasivat nuo sääihmiset jo pakkasten hetkeksi hellittävän.
3 Kommenttia
Ihana kuva, jossa todellisuus on taruakin ihmeellisempi! Nautin. Kiitos! Sikuri
Näinhän se on, joskus. Kiitos sinulle.
K.
Mullekin tuli nuo samat sanat miltei ääneen kun katoin kuvaa, "ihana kuva", aivan fantasiakirjan kansi ja portti eri maailmaan!!terkuin Nina
Lähetä kommentti
Pääsivulle