Koulutuksessa

Tulipa käytyä Lahdessa, kaupungissa, josta kerran lähdin, eikä sen jälkeen tullut sinne ikävä.

Leukukokoontuminen oli. Kiva oli nähdä ihmisiä ja joitakin uusiakin (ihmisiä siis, mutta ennen tapaamattomia). Nenyen Saken johdolla kiltisti luokkahuoneessa istuimme näyttöjemme edessä ja kuuntelimme kuin kuuliaiset oppilaat konsanaan. Uuttakin tuli opittua, ftp-siirosta ja uudesta Photarista. Vaan mikä ihmisen tajun vei, oli 23 tuuman littunäyttö. Ensiksi se hätkähdytti, mutta silti vielä epäröisin. Josko se putki vielä kuitenkin, ja odotellaan muutama vuosi, niin rahatkin säästyisivät. On se hyvä putki sen verran halvempi.
Ongelmahan tahtoo olla se, että niitä kunnon putkia ei enää tahdo löytyä. Ovat lopettaneet valmistuksen. Sitten kun saa kokoa ja ala-, että yläsävyjä sopuhintaan siihen littuseen, niin Kapanen hyökkää kuin sika limppuun.

Iltaan asti jaksoimme lauantaina ja sitten Antikaisille kupua täyttämään. Oli Pekka vuollut oikeaoppisesti leukulla poronpaistista käristelihat. Hyvää oli muussin ja puolukoitten kanssa.

Sunnuntai tietokoneen ääressä toinen toistamme opastaen, tosin Sakke kuitenkin Guruna. Illan hämärtyessä kotisuuntaan ajaessa alkoi inhottava vesitihku, joka hyytyi tuulilasiin, tie jäätyi ja sumu tiheni.
V-mäinen keli, mutta kotia selvisin.

Menomatkalla sain aikaiseksi yhden kuvan, paluumakalla samoin. Panoraamoja ovat ja varsinkin se paluumatkalla tehty näyttää kehityskelpoiselta. Kunhan tuonne työkoneelle pääsen, niin sitten mylly jauhamaan.

Leukussa varmaan tulevat olemaan ja niitä odotellessa tuo yllä oleva paljastakoon salaisen sivubisnekseni.