Workshop

Heittivät minut työpajaan tuolla lyhyellä Poznanin reissulla. Oli lapsille annettu kamerat käteen ja käsketty kuvata mielipaikkojaan. Siitä sitten pinnakkaiset ja niistä me valitsimme parin. Aikaa oli vajaat kolme tuntia, joten siinähän tunsi itsensä ihan vanhan ajan repparin tekijäksi. Nykyisin kun olen tottunut hieman rauhallisempaan työtahtiin.

Kohdalleni sattui pari pojankoltiaista ja kun pari lasta jäi ilman taiteilijaa, niin minulle siunaantui vielä kolmas. Poikaparin mukana seurasi äiti ja se ylimääräinen oli yksin. Äiti ja pojat eivät tietenkään puhuneet kuin puolaa, se kolmas onneksi muutaman sanasen englantia. Tämän kielitaitoisen ohjatessa lähti ryhmä liikkelle. Ensin mentiin nunnakouluun, sitten katedraaliin jonka jälkeen taas johonkin kirkkoon ja sitä rataa. Vauhti oli hirveä ja lämmintä piisasi pitkälle kolmattakymmentä. Hyvin tuntuivat virallisilta tuon poikaviikarin kohteet. Ilman salamaa ja jalustaa kuvaaminen puolipimeissä uskonnonharjoitustiloissa ei oikein luonnistanut, joten päätin keskittyä poikiin ja kuvata eräänlaisia miljöömuotokuvia "viralliseen" tyyliin. Kohteitten ulkopuolella valoa kyllä piisasi. Ihmetytti vain, eikö Puolan lapsosilla ole leikkipaikkoja, salaisia jännittäviä koloja, kotia, jossa oma huone ja sitä rataa. Taisi olla takana vanhempien ohjeistus tai sitten se oli oikeasti tuollainen.

Tässä muutama näytiksi.