Neulanreikää ja muutakin kuvausta

Eilen se oli, neulanreikäpäivä. Valokuvakeskuksella pimiössä vilkettä ja skannerin kanssa ongelmia. Minä luovutin viiden jälkeen ja siirryin kotioloihin. Kimppapostaus sitten Runen toimesta kansainväliselle saitille.

Muuten meni meikäläisen digipinholet nappiin, paitsi että laitoin keskuksen koneella kuvatut muistikotilta sisäisellä lukijalla ja sieltä yhden vääntelin kohdalleen. Delasin sitten muut ja kun ajattelin illalla omalla kotiläppärilläni laittaa tännekin joitain otoksia, niin olivat hävinneet huithelvettiin. Erilaisia rescue-ohjelmia latailin ja yksi jopa suostuo D700:n Neffejä avaamaan. Noin kolmasosan palautti ja muutaman päälle, jotka eivät suostuneet avautumaan ei photarilla, ei Capture NX2:lla.
Kolmen tunnin ähertämisen jälkeen ajattelin, että unohdetaan koko juttu. Päivä se on ensi vuonnakin.

Muistikortti koneeseen, siis kameraan ja tänään Hoikankylään Saarijärvelle. Ilmo Pylvänäisen huimaa kokoelmaa kuvaamaan ITE-näyttelyä varten. On siinä miehellä kokoelma! Kerää kaikkea, siis kaikkea. No, kamerat puuttuivat, ainakin ensinäkemällä.
30-metrinen kivinavetta valtavine tukiparruineen lattiasta kattoon täynnä uskomatonta tavaraa. Suomen sodan tykinkuulasta lähtien. Hypistelin sitä kädessäni, kuten aikoinaan Tapio Rautavaaran keihäskultamitalia. Tosin Tapsan mitalissa ja varsinkin siinä, kun mies iski sen kännöseeni ja sanoi, että oletkos poika tuollaista ennen pitänyt kädessäsi, oli hieman eri tuntua. Levynkantta olin Oulunkylässä kuvaamassa, ja siinä kotitalossa kaffeilla.

Lipsahtipa tuonpuoleiseen, joten tässä pari neulanreikäsellaista. D700, runkotulpassa 0,25 mm reikä. Tarkastettu, ja pyöreä on. Keskuksen suurennuskojeella. Sellaisella sen voi tehdä. Omatekemä, viilipurkin kanteen. Luomusellaiseen.

kapa