Ulkoilua ja mokkulaa

Tänään oli ulkoilupäivä. Rätäsateessa apteekkiin, kun antibiootit sun muut mössöt panivat mahan ikään kuin toimimaan. Samalla mokkulaan uutta puhtia. Edellisellä kerralla kun tuolla mokkulakaupassa olin ja hommasin se mötikän, niin sitä paikan päällä omalla läpärillä kokeiltuamme meni näyttö siniseksi ja tekstiä hullun lailla. Kaikkea piti tarkastaa, kun konevanhus sekosi. Eivät saaneet kuntoon, sanoivat vain,että paska kone tai jotain sellaista. Täällä vankilassai kun avasin, niin toimi kuin enkeli, vai junan vessako se oli.

Sitten avovankilaani ja kokeilemaan, näinkö puhtia on. Ei ollut. Ilmoitti läppärini ohjelman välityksellä, ettei tunnista sim-korttia. Tunnin siinä ähräilin ja asentelin uudestaan, aina sama tulos. Museon kaksi naista tulivat sitten käymään ja olivat tänään luvanneet keittää keittoa ja kerroin sille englannintaitoiselle ongelmasta. Ei muuta, kuin läppäri kainaloon ja räntäsateeseen. Numerolappu koneesta ja odotusta. Sitten läppäri tiskille ja mokkula esiin, siis se sellainen, tiedättehän. Otti ihminen sen käteen ja sanoi, että on sim-kortti väärin päin sisällä. Itse olivat siellä sen laittaneet, minä en koskenut koko korttiin! Katsoi hieman säälivästi, mitä lie ajatellut tyhmästä ulkomaalaisukosta. Sanoin sitten, että kokeillaan, toimiiko koneellani. Kun yritin avata konetta niin meni taas siniseksi ja pitäisi kaikki tarkastaa. Katkaisin virran ja sanoin, että kiitos ja näkemiin. Kämpillä avasin koneen ilman ongelmia ja kaikki toimii, kuten pitääkin.
Kummia virtauksia siellä T-Mobile-kaupassa.

Keitto oli hyvää ja ilmeisen ravitsevaa. Sain kuumemittarin lainaksi ja näytti 37,5.
Oli niin kuumeeton olo, vaan oli sitten aikaisemmin sitä kuumetta ihan oikeastikin ollut reilumman päälle. Rauhallisesti nyt edetää, kunnes alkaa myrkyt puremaan.

Tuossa kuva GirlFriendistäni ja yksi toinenkin.

kapa