Keikkaa pukkasi

Pari kuvauskeikkaa oli tehtävä, yksi marketti ja yksi mammuttimainen rautakauppa, joka nykyisin on kaikkea muuta kuin rautakauppa. Enemmänkin koko perheen viihdekeskus. Vaan puuttui kunnon kamera ja objektiivi. Rakas tyttöystäväni tietenkin vielä laukussa ja siihen se pannari. Toisena runkona kylläkin Fujin S2, mutta teinpä muutamat koekuvat ja jälki oli järkyttävää laatupaperille painettaviin arkkitehtuurikuviin. Siis menin ja ostin panasoniciin 7-14/4-objektiivin. Sen verran tekee laadukasta jälkeä tuon GF1:n kanssa, että saa kelvata. Hinta vaan oli hirveä.

Ja ei kun hommiin. Nyt on rakennukset kuvattu. Tuo Panan elektroninen irtoetsin on kyllä lähinnä suuntaa antava, joten jalustan kanssa on helppo kurkistella sinne takatelkkariin. Interiööreissä menetteli, mutta ulkosalla kirkkaalla auringonpaisteella se on ihan persiistä. Ihmettelen, kun eivät ole miljoonat aurinkorantojen lomakuvaajat nousseet kapinaan etsimen puutteen takia, sillä sellaistahan ei nykypokkareissa yksinkertaisesti ole. Eivät taida raukat tietää edes mikä etsin on. Eihän sitä tietenkään osata kaivata, kun ei ole sellaisesta minkäänlaista kokemusta.

Kuvat on nyt koneella ja näillä mennään. Kevyttähän tuo kuvaaminen oli, kun oli hiilikuitujalusta vielä alla. 200 ISOa pidemmälle en uskaltanut mennä kohinan takia ja se kyllä hankaloitti jonkun verran, sillä ihmiset ovat kuvaustilanteessa melko vikkeliä. Toisaaalta silloin, kun on itse kärryjen kanssa ostoksilla, niin kumman matelevilta tuntuvat. Täyskennoisella ei olisi tuottanut tuokaan ongelmaa.

Toivottavasti ei ollut tuttuja paikalla, sillä katu-uskottavuushan olisi meikäläiseltä mennyt, kun tuolla punaisen tyttöystäväni kanssa huitelin.
Jottei väärinkäsityksiä tule, niin hyvä peli tuo on, mutta ei ihan arkkitehtuurikuvaukseen omiaan. Pääseehän sitä polkupyörälläkin jalustojen ja kamojensa kanssa perille, jos vain osaa ajaa, mutta kyllä noitten romujen roudaus pitemmälle käy autolla helpommin.

kapa

p.s. tuo kuva ei liity mitenkään mainittuihin kuvauksiin.