Nettiostoksilla

Piti saada valokuvakeskukselle kirja/näyttelyluettelo taidemuseosta Tennispalatsista. Ajattelin panna sähköpostilla tilauksen, se kun on tuo elektrooniposti nykyisin niin vaivatonta. Ei löytynyt sähköpostiosoitetta, vaikka netin käänsin ylösalaisin ja ravistelin. Siis soittamaan. Siellä joku nuorehko miehenköriläs vastasi ja ilmoitti ei antavansa postin kautta minkäänlaista tuotetta heidän kaupastansa. Minä siihen utelemaan, että ihanko sinne Helsinkiin asti pitää matkustaa yhden opuksen takia jotta kalliiksihan se tulee moinen kirjan hankinta. ”Näin on”, tyyppi tokaisi. Vaan kun en antanut periksi niin antautui sitten kyselyyn muilta tietäväisemmiltä. ”Täällä joku ihme tyyppi haluaisi jotain kirjaa”, kuulin miekkosen tiedustelevan. Aikansa pähkäiltyään antoi puhelinnumeron, mihin soittaa, liekö jollekin toimistoihmiselle.Vielä sanoi, ettei sieltäkään varmaan mitään apua heru. Minä sitten soitin, ja ystävällinen naisihminen lupasi oitis toimittaa julkaisun. Lasku tulee sitten eri kirjeessä perässä, ilmoitti. Minä kiitin ja melkein yksikseni tietokoneen ääressä kumarsin. Näin järjestyi asia joutusasti kahdella puhelinsoitolla. Hieman se olisi meikäläiselle tullut halvemmaksi sähköpostilla. Vaan tulipa homma hoidettua.