Tampere

Niinhän siinä sitten kävi, kuten aikaisemmin arvelin. Aamukuudelta lähdin pöristelemään Tampereen suuntaan pilvetön taivas ylläni. Orivedellä alkoi kaatosade ja sitä jatkui ja jatkui ja ...

Arkkitehtuurikuvauksessa on kylläkin se hyvä puoli, että iso osa työstä tehdään sisätiloissa, riippuen tietenkin tapauksesta. Ei ollut vielä Yliopiston kirjasto/yht.kunt.tieteiden laitos paraatikunnossa, vaan minkäs teet kun dead line pukkaa päälle, kuvat on saatava, raha ei muuten tipu velkojien kirstuun. Päivän siellä pyöriskelin ja nyt niitä täällä Hourulassa viilaillaan painokuntoon. Vähintäin kaksi päivää tuollainen yhden kohteen kuvaus ottaa, ellei enemmänkin. Päivä vierähtää kuvauksissa ja toinen, ellei kolmaskin tietokoneen ruudun äärellä. Tälläistä se on nykypäivänä.

Iltapäivällä sade lakkasi ja pari ulkokuvaakin tarttui muistikortille. Vähiin oli kuvauskulmat supistuneet, piha täynnä lauta- ja hiekkakasoja, betonimiehet töissä ja kuorma-autot peittivät kaiken oleellisen. Myöhässä olivat ja pahasti niin sisä- kuin ulkotöittensä kanssa.

Jos kuitenkin silmä on valpas, niin kunnialla kentältä voi palata. Tuossa yksi räpsy silmienne iloksi.