Aurinko toivotti ihmisen tervetulleeksi aamulla todellisuuteen. A-K saaapui aamulenkiltä koirankakkapussi täynnä tatteja. Hourulaan lähtiessä alkumatkaa pyörääni taluttaessani löytyi tien poskesta noita lakkipäitä lisää. Hyvin on talomme piiritetty
herkuilla. Vähillä tosin.
Eilen vieti kotipäivää ja hiippailin taas tonttuna naapurin puutarhassa. Värikylläisyys oli tallella, mutta nämä laitan mustavalkoisina (tai ainakin melkein). Eihän tämä mitään uutta ole, ei sitä, mitä taidemaailma ja kriitikot janoavat. Jo niin monesti tehtyjä, mutta aina yhtä kiinnostavia - ja uusia.
P.S
Jotenkin sammuivat nuo kuvat postatessa. Se viimeinen silaus sävyissä jäi tulematta.
Siksi pidänkin enemmän paperilla olevista kuvista. Ne voi laittaa seinillekin.
kirjoittanut: Kapa | 12:09
2 Kommenttia
Kyllä nämä ovat ihmeen kauniita! Joskus mustavalkoinen onkin uuden näköinen kun aina katsoo väriä. Ymmärrän kyllä että netissä kuvat eivät ole ikinä niin hyviä kun todellisuussa, varsinkin isommat työt.
Epäterävyys on yksi valokuvan kauneimpia ominaisuuksia!
Lähetä kommentti
Pääsivulle