Harvoin itseäni kuvaan ja harvoin minua on yleensäkään missään kuvassa. Tänään kuvasin itseni. Joskus vain joku näky on sellainen, että siitä ei pääse ellei sitä vangitse. Vangitsijoitahan me valokuvaajat olemme, pienen hetken, ohi menevän häivähdyksen ikuistajia. Myös staattisuuden toisintajia. Milloin mitäkin.
kapa
kirjoittanut: Kapa | 22:29
2 Kommenttia
Ai hyvääänen aiiiika miten se on noin leviäksi päässyt tuo Kapasen ukkokin...
Eipä olis arvannut että Taiteilijalla on NOIN paljoa varaa syödä.
Kyllä siinä vanhankin ukon naama venähtää, kun havaitsee itsensä näköisen olion jossain pellinpalasessa.
Varo vaan, ettei käy samoin siellä itämailla niitä piirakoita mussuttaessa.
kapa
Lähetä kommentti
Pääsivulle