maanantaina, kesäkuuta 18, 2007

Lintukoto




Viikonloppu Hämeenkyrössä. Mukava oli olla, kuviakin sain aikaiseksi. Auringonnousun aikaan sumu, joka hälveni nopeasti, piti olla vain paikalla oikeaan aikaan. Se hetki ei ole pitkä. Valoahan me kuvaajat metsästämme, sitä oikeaa. Se kuuluisa ratkaiseva hetki.

Rantasauna I.K.Inhan lähisukulaisen rakennuttamalla mökillä, ettei ollut peräti sisko. Historian havinaa olin kuulevinani. Ei poikkipuolisia sanoja ihmisten suusta. Siis harvinaista herkkua.

Lintuharjun raiskio hieman hätkähdytti, vaan oli kiltti Metsäliiton metsurimies lintujakin ajatellut, oikein maisema-asunnon laittanut. Ei estäneet puut näkyvyyttä. Ettei vaan olisi peräti maisemakonttori, niin oli avaraa ympärillä.

Jotenkin tuuli ja ilman viileys sopi sitten palatessani kotipiirin tunnelmaan. Ei ihmisen ole hyvä liikaa nauttia, vielä voisi vaikka ylpistyä.

1 Kommenttia

Blogger Heli sanoo:

Onpas rujo tuo keskimmäinen :(. Maisemat kyllä hurjan kauniit. Saataisiinkohan sumua huomisaamuksikin tänne Tuusulan tienoille, saattaisin vaikka lähteäkin kuvaamaan...

12:06 ip.  

Lähetä kommentti

Pääsivulle