Alfa

Avajaiset, tänään rokulipäivä. Adolfo Veran hienoja ihmiskuvia Beninistä. Sieltä, missä minäkin olin residenssissä.

En oppinut tuntemaan Alfaa, olimme eri maailmasta. Aamulla joskus katsoin, kun hän juoksi hiekkaa pitkin loputon meri taustana. Jäntevä, hoikka ja eläväinen. Vielä elämä edessään. Alfalla oli rumpukoulu Grand Popossa, musiikki oli veressä. Yhden illan istuimme hänen kotonaan, hyvää ruokaa, musiikkia, kangaskauppakin kävi. Meitä oli siellä neljä suomalaista, yksi ruotsalainen. Tuo avoin ihminen otti meidät omakseen. Suruviesti oli minulle yllätys, Alfa on poissa. Jos sinne vielä joskus palaan, niin ei ole enää hänen hymyään vastassa. Syöpä vei nuorukaisen. Kasvakoon kukat hänen muistokseen. Paljon hän sai aikaan, iloa ihmisille.