Hyvää päivää.
Eilen töihin tullessani olin aistivinani outoa hajua, jonka sitten kuvittelin tulleen labbiksestamme, olihan R. Siellä äheltänyt läpi yön. Vaan iltapäivällä jo R:kin siitä kyselemään ja alkoi asiaa oikein suurennuslasilla tutkiskella. Selvisihän se sitten. Outo punertava lammikko oli ilmaantunut pakastimen alle ja kun aukaisi oven, niin pyörryttävä lemahdus täytti huoneen. Olivat työhuonekumppanukset matkani aikana siirtäneet filminkuivauskaapin paikkaa ja samalla irroittaneet pakastimen töpselin seinästä. Siinä sulivat Kapasen poropaistit ja -fileet ja pikkuisen lammastakin. Mitä nyt muutama kilo, hiukka vajaa kymmenen. Jää nyt kesäiltoihin varattu ruokanautinto ikään kuin vähemmälle. Eniten harmittaa saksalaisen valokuvaajaystäväni puolesta, joka odottaa kumppaninsa kanssa innolla ensimmäistä poroateriaansa. Vaan minkäs mahdat, vahinkohan tuo. Täytynee ruveta säästämään, jos vaikka pikkuisen paikallisesta herkkukaupasta. Ainakin, että vieraat saisivat.
Vaan millä saisi mädänneen lihan lemun pakastimesta? Kertokaa, jos tiedätte.
7 Kommenttia
Jep,
Ketä kiinnostaa tuhoutuneet poropaistit ja työkavereiden syyttely?
Omaa elämää ja omia tuntemuksia päiväkirjaani kirjoittelen.
Ja omalla nimellä. Harmitti vaan niin perkeleesti ja harmittaa vieläkin.
Arvaa ketä harmittaa vielä enemmän. Toivon että myös R löytää itselleen uuden työhuoneen jotta kapasen poika voi jäädä itsekseen itkemään vuokranmaksua ja sitä ettei ole enää ketään jota haukkua. Minun naamaani ei täällä kesän jälkeen enää nähdä. Saattaisinhan tulevaisuudessa tyriä vielä pahemminkin, ja kun tiedän että täällä työhuoneella ei ole intimiteettisuojaa eikä siis työrauhaa, niin muuta ei kai ole tehtävissä kuin alkaa kalppia. Siitä, onko se oikeudenmukaista, en sano tässä vaiheessa vielä mitään.
t. M.
Sanomattakin on selvää, että otan viipymättä yhteyden kaikkiin tuntemiini lihamiehiin hankkiakseni tuhoutuneiden tilalle uutta ihanaa lihaa.. Vai liekö tarpeellista. Ehkä se luiden (omien) korjaaminen riittää.
sama
En syytellyt, kunhan totesin tapahtuneen. Ja vahingoksikin sen mainitsin. Omasta puolestani saa kirjoittaminen tästä aiheesta loppua tähän. Jos joku haluaa jatkaa, niin tervetuloa juttelemaan.
Ohops, kumpaakin ärsytti ihan mielettömästi. Se on normaalia. Tuollaisen tapauksen jälkeen pitää ärsyttääkin, vahingot voi ärsyttää sekä tekevää että muita.
Sanotaan, että tekevälle sattuu. Nyt tuli vain hieman isompi tilastotappio, mutta mitään korvaamatonta ei liene särkynyt, jos ystävyys ei mennyt samaan hintaan. Jos meni, niin meni halvalla. Se siitä. Elä Maija ota liian raskaasti. Anna vähän armoa itsellesi. Olet taatusti hyvä ihminen.
Pitääkin itse miettiä, että mikä on omalle kohdalle sattunut ikävin vahinko. Mieleeni ei tule oikein mitään muuta kuin epäonnistuneet filmin lataukset kameraan. Pitääkin miettiä tarkemmin.
Nyt on rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto. Vielä M:lle laitoin kommenttia 26. päivän kirjoitukseen. Lukaisepa sieltä
Lähetä kommentti
Pääsivulle