keskiviikkona, kesäkuuta 21, 2006

Helteet sekoittavat toimittajien pään


Näyttää siltä, että helteet sekoittavat kulttuuritoimittajien päät ainakin valtakunnan päälehdessä Helsingin Sanomissa. Jokunen päivä sitten oli Gary Wornellin näyttelyn kritiikki ja siinä tuodaan esille tekniikka nimeltä "giclée".
Siitä sanotaan mm., että "Se on vielä teknistaiteellista pioneerityötä, jolle ei Suomessa juurikaan löydy vertailukohteita". Sallikaa minun hymähdellä kriitikon tietämättömyydelle, kyseessähän on tavallinen mustesuikarilla vedostettu printti. Kotikonttoriprintterin jäljestä se eroaa lähinnä siten, että on vedostettu useimmiten lumppupaperille ja on kooltaan yleensä vähintään A3. Me valokuvaajat käytämme täällä siitä yleisnimitystä mustevedos. Ei se sen kummempaa ole.

Tänään sitten hehkutettiin Tom of Finlandin näyttelyä Kluuvin galleriassa, kuinka se on ensimmäinen suomalaisen taidemuseon järjestämä näyttely miehen töistä Suomessa. Sallikaa minun edelleen hymähdellä. Jo 90-luvulla (vuosilukua en muista, mutta näyttelyn kylläkin, varsinkin kun asuinkumppanini, naapuriblogin Aino-K teki siihen vielä julisteen)oli Jyväskylän taidemuseossa laaja T.of F.:n näyttely.

Ja nyt jo alkaa hekotuttaa, kun muistelen Lumo 1998-näyttelyä, jolloin Jyväskylän taidemuseon Suojassa esiintyi Miguel Rio Branco, joka sitten puolitoista vuotta myöhemmin Hesarin mukaan oli ensimmäistä kertaa Suomessa esillä (Helsingissä tietty) ja sitä pidettiin sen näyttelyn merkittävimpänä taiteilijana (Olikohan Helsingin kaupungin taidemuseo kyseessä, muistelisin). Samoin kävi Jan Saudekin kohdalla. Toinhan hänen näyttelynsä Alvar Aalto-museoon jo 80-luvulla (sen jälkeen oli myös Valokuvataiteen museolla samainen näyttely), mutta vasta VB-keskuksen ollessa kyseessä (noin 15 vuotta myöhemmin) pidettiin hänen tuotantonsa saamista ensi kertaa Suomeen merkittävänä.

Tuntuu olevan sama, mitä täältä susien keskeltä sinne pääkaupunkiin tiedotetaan, mappi ööhön ne kulkeutuvat lähes poikkeuksetta.

Eihän sen kuuluisan Kehäkolmosen puolella voi olla elämää, ei ainakaan merkittävää kulttuurisellaista.

Aurinkoisia päiviä sinne kulttuurin keskiöön!

6 Kommenttia

Anonymous Anonyymi sanoo:

Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

3:29 ip.  
Blogger Kapa sanoo:

Oli joku ihme ulkomaankielinen spämmi.
Poistin, ettei ihmiset eksy linkkeihin, joista ei tiedä mitään.

4:35 ip.  
Anonymous Anonyymi sanoo:

Minua on aina huvittanut tuo hienostelu giclee´-sanan ympärillä.
Termi syntyi aikanaan kun Iris-printterillä (prooffi-printteri)keksittiin ruveta vedostamaan kuvia lumppupaperille. Giclee tulee ranskankielisestä sanasta "ruiskuttaa". Tosin tekniikka oli 90-luvun puolivälissä uutta ja siten innovatiivista.

Alkuperäiset ja aidot "gicleet" ovat osoittautuneet huonoiksi säilyvyydeltään. Niitä ehdittiin myydä aika paljon ja kovaan hintaan vuosituhannen vaihteessa.

Valokuvia esiteltäessä törmää jatkuvasti terminolgiahirviöihin kuten "kromogeeninen värivedos" etc.

Mitä vikaa on, jos ilmaisee kyseessä olevan "värivalokuva" silloin kun vedostus on valonherkälle materiaalille tehty.

Enkä minä näe estettä käyttää samaa termiä tulosteilla, tosin ostotilanteessahan on sitten eroteltava esim. pigmenttituloste dye-tulosteesta.

Tomin näyttelyä olen ainakin nähnyt joskus Porin taidemuseossa. Ja siitä on paljon aikaa.

7:44 ip.  
Blogger Kapa sanoo:

Eikös siinä haluttu erottautua noista Iris-printeistä, kun markkinoille tulivat uudet 6-väritulostimet ja kuvat olivat jopa hieman säilyvämpiä. Amerikan ihmisethän sen kai ensin ottivat käyttöön, kun kuulosti niin kultivoituneelta.

Tuosta kromogeenisesta värivedoksesta olen hieman eri mieltä, onhan se jo vakiintunut fotarien keskuudessa ja erottaa kuvan värivalkaisuvedoksesta (Cibachrome, Ilfochrome)ja kertoo jotain ehkä säilyvyydestäkin?

Omista spruittailuistani käytän nimitystä pigmenttimustevedos. Joillekin se kertoo kai jotain.
Vai olisiko sittenkin syytä käyttää
nimitystä mustespruuttapläjäys.
Kyllä siinä Gicléet jäisi toiseksi.

8:36 ip.  
Anonymous Anonyymi sanoo:

Sitten, kun mie saan vielä joskus kuvani tulostettua, lupaan ja vannon, että sen teknisissä tiedoissa tulee lukemaan "mustespruuttapläjäys". Kiitos, Kapa, hienosta termistä. Vielä kun tuon saisi hienosti vääntymään myös englanniksi. Ink-spruut-splashing?

9:08 ip.  
Anonymous Anonyymi sanoo:

Spashed ink spruut?

Muahahahaha =)

2:12 ip.  

Lähetä kommentti

Pääsivulle