Hieno ilma. Piti piipahtaa kaupassa ja otin kameran mukaan ajatuksena saada jotain kuvattua satamassa. Tunnin siellä taivalsin tuntien itseni vähintäänkin hölmöksi. Näitä kamerantaluttajiahan riittää vaikka muille jakaa. Ei sen puoleen, tuntuu välillä kuin olisinkin valmiina annettavaksi.
Jalustan laiskana jätin tietenkin autoon, monopodi työhuoneella. Muutama kuva sentään jäi tallennettavaksi, ei mikään huono saavutus tunnin pyrähdyksestä. Yhden annan maistiaisiksi. Ensi jää, vai onkohan se jo kolmas? Siis tänä vuonna, loppuvuodesta.
Kannattaisi se jalusta kuitenkin olla mukana, valoa on tähän aikaan vuodesta tosi vähän, nytkin se alkoi loppua kesken. Ei ole hmisen käsi todellakaan kovin vakaa. Suttua tuli luvattoman paljon.
kirjoittanut: Kapa | 18:45
2 Kommenttia
Jalustalla kuvaus on mielestäni melko työlästä ja aikaa vievää. Käsivaralta kun kuvaa niin on helppo sommitella ja siirtää vaikka 5cm eri suuntiin kameraa. Jalustalla siinä menee aina hetki että sen 5cm saa oikeaan suuntaan, jos saa. Mutta totta on, että hämärässä käsivaralta kuvaaminen on haastavaa.
Totta toinen puoli. Ylläolevankaltaisessa staattisessa kohteessa tuo jalustan käyttö ei ole ongelma. Itse ainakin pystyn näkemään sen kameran paikan melko tarkkaan, tosin pientä viilausta aina tarvitaan, ja se saattaa olla työlästäkin. Tuollaisissa kohteissa kuitenkin on syytä käyttää pientä ISOa ja himmentääkin pitää sopivasti, jolloin valotusajat tulevat luvattoman pitkiksi. Korkeilla ISOilla sävyala kärsii ja kohina lisääntyy, mikä ei ole soveliasta mielestäni. Sitten kun kuvataan enemmän liikkuvaa ja elämää, niin voi namikat vääntää kaakkoon ja unohtaa se jalusta.
Vaan, kun joskus laiskottaa ...
Kapa
Lähetä kommentti
Pääsivulle