Memento Park

Tänään oli vuorossa Memento Park. Budapestin laitamilla oleva kommunismin suuren veistotaiteen kootut. Katujen varrelta ovat siirtäneet nämä veistotaiteen helmet jälkipolvien ihailtavaviksi. Siispä reippain askelin kolmen vartin kävely Budan puolelle, mistä pitäisi bussin kulkea. Aikani harhailtua löytyi pysäkkikin, mutta onko suunta oikea? Paikallista kieltä hallitsemattomana ymmärsin lopulta, että väärällä puolen katua olen. Siis etsimään pysäkkiä toiselta puolelta. Löytyi hetken hapuiltua ja ei kun odottamaan. Muutama bussi tulikin, mutta väärän numeroisia. Alkoi jo ihmetys nousta päähän, kun ei sitä oikeaa kuulunut. Siinä tovin jos toisenkin kummastellessa asettui ihanainen (olisinpa ollutkin kolmisenkymmentä vuotta nuorempi) eteeni ja kysymään, mitä odottelen. Hieman hämääntyneenä siinä sitten selittelemään, että numero 150 bussia odottelen. Selitti sitten, että ovat osat kuskeista lakossa, että turhaan taidat ukkoseni vartoilla. Ja poistui ihanainen elämästäni ja minä takaisin Pestin puolelle hitaasti tallustellen. Oli oikea kamerakin pakattu kahden optiikan kanssa laukkuun, vaan jäi käyttämättä. Että sellainen puisto se.

kapa