Sarjasta Jyväskylä Kokoelma/Corneville Collection
Hain tänään viisi pientä sterokuvaa kehystämöstä, 206 euroa yhteensä. Mikkeliin ovat menossa, 24.5. avajaiset Mikkelin valokuvakeskuksella. Hieman tuli maksamaan tuo osallistuminen, ensin ostin G-vitosen, sellaisen pokkarin ja sitten vedokset ja kehystys. Oli tarkoitus enemmänkin kuvata, jotta olisi valinnanvaraa noista kuvista.
Torsoksihan se jäi, siitä olenkin jo aikaisemin kirjoitellut. Yhdellä kameralla kun ei ole kovinkaan helppoa noita stereoita poltella, ja toinen samanlainen hyllyssä käyttämättömänä, mutta kiellettynä. Vaan ei ne ole huonoja nuokaan. Valitettavasti en pysty kolmiulotteisena hahmottamaan, ei silmäni tuohon ristikatseeseen käänny. Sillä toisella tavalla (parallel), joka ei salli noin kookkaita kuvia, ne kyllä silmilläni hyväksyin.
Mukava oli kuitenkin eilen kuunnella kollegojen jutusteluja teeveen äärellä. Niin oli Männikkö oma itsensä, kuten Turusen Pekkakin. Joskus olen miehiä tavannut ja turistellut, Pekan kanssa varsinkin. Pekan postikorttisarja alkoi kiinnostamaan, olenhan tuota jokunen vuosi sitten itsekin harrastanut. Kaksi sarjaa, toistasataa Jyväskylästä ja viitisenkymmentä Potsdamista. Mielessä on jatkoa projektille, saas nyt nähdä. Omassa on ihmisen pysyttävä, ei kaikki tarvitse olla kiiltävää mammuttityhjyyttä alumiinille. Tai peräti Diasecille.
Huomenna printtaamaan työhuoneelle, semmoisia pieniä, joita voitte sitten tulla lauantaina pikkurahalla ostamaan Jyväskylän taidemuseolle, sinne Kirkkopuiston kupeeseen. On siellä muittenkin taiteilijoitten töitä ;)
Otetaan kesä vastaan, taas kehitin sillekin projektin. Ehkä hyvä näin, ei iske yksinäisyys liikaa päälle.
Hain tänään viisi pientä sterokuvaa kehystämöstä, 206 euroa yhteensä. Mikkeliin ovat menossa, 24.5. avajaiset Mikkelin valokuvakeskuksella. Hieman tuli maksamaan tuo osallistuminen, ensin ostin G-vitosen, sellaisen pokkarin ja sitten vedokset ja kehystys. Oli tarkoitus enemmänkin kuvata, jotta olisi valinnanvaraa noista kuvista.
Torsoksihan se jäi, siitä olenkin jo aikaisemin kirjoitellut. Yhdellä kameralla kun ei ole kovinkaan helppoa noita stereoita poltella, ja toinen samanlainen hyllyssä käyttämättömänä, mutta kiellettynä. Vaan ei ne ole huonoja nuokaan. Valitettavasti en pysty kolmiulotteisena hahmottamaan, ei silmäni tuohon ristikatseeseen käänny. Sillä toisella tavalla (parallel), joka ei salli noin kookkaita kuvia, ne kyllä silmilläni hyväksyin.
Mukava oli kuitenkin eilen kuunnella kollegojen jutusteluja teeveen äärellä. Niin oli Männikkö oma itsensä, kuten Turusen Pekkakin. Joskus olen miehiä tavannut ja turistellut, Pekan kanssa varsinkin. Pekan postikorttisarja alkoi kiinnostamaan, olenhan tuota jokunen vuosi sitten itsekin harrastanut. Kaksi sarjaa, toistasataa Jyväskylästä ja viitisenkymmentä Potsdamista. Mielessä on jatkoa projektille, saas nyt nähdä. Omassa on ihmisen pysyttävä, ei kaikki tarvitse olla kiiltävää mammuttityhjyyttä alumiinille. Tai peräti Diasecille.
Huomenna printtaamaan työhuoneelle, semmoisia pieniä, joita voitte sitten tulla lauantaina pikkurahalla ostamaan Jyväskylän taidemuseolle, sinne Kirkkopuiston kupeeseen. On siellä muittenkin taiteilijoitten töitä ;)
Otetaan kesä vastaan, taas kehitin sillekin projektin. Ehkä hyvä näin, ei iske yksinäisyys liikaa päälle.
kirjoittanut: Kapa | 16:03
1 Kommenttia
Miepä ainaskii tuun, jos on rahaa vielä ni ostan jotain pientä.
Lähetä kommentti
Pääsivulle