lauantaina, kesäkuuta 24, 2006

Juhannus





Ensimmäistä kertaa 57 vuoteen tuli juhannus vietetyä töitten merkeissä. Puolentoistavuoden projektini alkumetreillä halusin tallentaa jotain juhannusyön taikaa Sillanpään maisemassa. Illansuussa saapuessani oli sauna leppein löylyin odotamassa. Siitä oli hyvä alkaa. Toki sitä ennen olin jo muutaman tunnnin kierrellyt kylää ja laukoillut uudenkarheaa kameranrunkoani.

Maisemaa olin, kansallissellaista etsimässä, ennen muutoksen kouria. Muutokset tulevat sitten myöhemmin mukaan, kuten ihmisetkin. Kokko oli illalla, Panu oikeutettuna isäntänä, naapurustoa viitisenkymmentä henkeä ja henki oli mainio ihmisten kesken. Erkkoa lausuttiin ja lauluja laulettiin, tottakai, olihan elämänkerta lähes painoa valmis, ellei sitten ihan. Sahti oli jumalaista, valitettavasti jäi pelkäksi maisteluksi, sillä yö oli meikäläiselle työn aikaa. Kesäyön valo, se pieni hetki ennen auringon nousua, se on ainutlaatuista.

Puoli neljältä Viehätykseen valmiiksi pedattun petiin. Ihanaa. Kiitos isäntäväelle.

Muutaman kuvan laitoin tuohon ikään kuin todisteeksi, etten ihan palturia puhu. Osa on päivällä, osa yöllä kuvattu. Jotenkin väri teki niistä liian postikorttimaisia, mustavalkoinen toimii tehokkaammin. Johtuuko tuo meidän ikäpolven visuaalisesta muistista, nuori polvi saattaa kokea asia eri tavalla? Mielenkiintoinen asia pohditavaksi. Minähän taidan kuulua siihen viimeiseen mustavalkoiseen sukupolveen.
Miten koette asiat te nuoremmat? Laitoin oikein Suomileffan sävyjä, jotta fiilikset nousisi.

En voi tähän loppuun olla mainitsematta, että kohtaaminen D-200 kanssa oli rakkautta ensi silmäyksellä. Nyt jäi S2:n lehdellä soittelemaan. Onpahan siellä kuitenkin kakkosena.

2 Kommenttia

Blogger Mikko J. Kalavainen sanoo:

Pakollinen kamerahapatus: Tulithan järkiisi viimeinkin, pois Fujin lumoista. Hyvähyvä.
Ja juu, voisihan noihin litkauttaa ihan inauksen väriä noihin kuviin, jos ei ihan koko postikorttivärejä niin sitten semmoinen sopivan haalistunut aavistus värillisestä maailmasta.

10:17 ap.  
Blogger Kapa sanoo:

Kokeillaan. On projekti sen verran vasta alullaan, että mennään haparointivaiheessa. Toinen kuvausreissu sinne. Katsotaan sitten puolentoista vuoden kuluttua. RAWit on kuitenkin tallella, että väännellä voi ihan vapaasti.

Ja tuohon pakolliseen hapatukseen: Nopeasti siihen uuteen leluun tottuu. Nyt jo tyynykin on mukavampi, kun ei sitä mustaa mötikkää enää tarvitse pitää
yötä sen alla. Hyllyssä on näkösällä, jos yöllä sattuisi heräämään. Parin viikon päästä jo joutaakin repun pohjalle.

5:36 ip.  

Lähetä kommentti

Pääsivulle