Mikkelissä

Saatiin näyttely pystyyn, Sanni Seppo, Ritva Tuomi, Jaatisen pariskunta ja meikäläinen. Lehdistöäkin saapui kolmen eri instanssin kautta, toisin kuin meillä Jyväskylässä. Siellä on "Lyyrinen puutarha", Mikkelissä.

Hyvin pidettiin huolta, helmikana maistui Holvissa. Sopivasti alkojuomaa, että kotiin autolla sitten hotelliyön jälkeen. Aaamupalalla kyllä jouduin äimistelemään tarjoulua. Juuston otan nyt esimerkiksi. Pitkä jono valmiiksi viipaloituja toisiinsa takertuneita tahmamuovilevyjä. Niitä kun yritteli ensin annetulla veitsellä irroittaa toisistaan, niin kärjellinen tarttui veitseen, haarukalla taas enemmänkin murusta. Miten olikaan nuo kaksi kumiliimajuustoa jääneet koskematta aamupalaihmisiltä.

Karjalanpiiarakoita kyllä löytyi, sellaisia pieniä, enemmänkin vehnäsiä, joita piirakkaystävänä hieman kavahdan. Munavoitakin, jossa ei voita tarpeeksi kai säästösyistä; munakokkeli kellahteli vain kapean tarjolla olevan ruokaveitsen kupeelta. Vaikea oli poimia, saatikka levittää.
Oli siinä ulkomaalaisilla varmaan ihmettelemistä, että miksi tätä voimunakokkelia?
Kaukana on karjalanpiirakka ja munavoi nykypäivän tarjoulussa.

Kiva oli kuitenkin käydä ja kiva oli istua iltaa. Kiitos vielä isäntäväelle.

Maisema hotellihuoneen ikkunasta oli värikäs. Ikkunan läpi kuvattu, sellaisen likaisen, epätasaisen harmaan.
Ei ollut objektiivissa uv-suodatinta edessä. Se olisi varmaan tehnyt tuosta täysin epäterävän. Ne tietävät, ketkä tuon tietävät.

kapa