tiistaina, elokuuta 17, 2010

Viilenee


Tuntuu viilenevenän. Ilmakin. Risteily Päijänteellä Valokuvakeskuksen kesänäyttelyn avajaisiin Villa Cáweniin oli antoisa. Paluumatkalla ihmiset iloisia ja puheensorina peitti jopa koneen kurnutuksen. Keskellä selkää heitimme liikaa avaisjuomia nauttineet kannelta jorpakkoon, ja matka jatkui. Oheisessa kuvassa yksi heistä. Muikkukeitto oli tuhtia ja voita ei ollut säästetty. Hyvää ja täyttävää.

Viime keskiviikkona avattiin Harmoniassa Gáti-Kapa-näyttely. Väkeäkin oli loppukesän lämmöstä huolimatta. Ei moitteen sanaa meikäläisen kuvista, vaan kuka sitä nyt avajaisissa alkaisi moittimaan. Ei Vakkarissakaan moitittu. Sieltä vielä suhteellisen tolkuissa pyörällä kotiin.

Afrikka-näyttelykin loppui Helsingin Taidehallissa. Arvatkaa, myytiinkä mitään? En anna palkintoa oikein arvanneille. Aino-K:n työt ja omani kävin hakemassa. Lahdessa pysähdys ja sunnuntaina puuduttava rippijuhla. Kirkossa jouduin istumaan tukahduttavassa ilmanalassa seuraamassa kummallista rituaalia. Vähän väliä noustiin ylös jaloille, ettei takapuoli puutuisi. Teki hyvää verenkierrolle. Tarjosivat alkoholiakin 15-vuotiaille valkoisiin kaapuihin puetuille lapsosille. Siitä se alkaa.

Tänään sain valmiiksi kuvat taiteilijaseuran 65-vuotisnäyttelyyn Keski-Suomen museoon. A2-printit sitten valokuvakeskuksen koneella kävin vielä tekemässä. Ei hassumpia.

Soneran mokkula on sitten työhuoneella on jatkuvasti(melkein)off-asennossa jo useamman päivän. Työasioita olisi pitänyt hoidella, vaan jäivät tänne kotiin illan ratoksi. Mistähän tuossakin maksetaan? Operaattorinkin vaihto tuo uusia ongelmia. S-postin osoite vaihtuu, käyntikortti pitää tehdä uusiksi jne...

Iloinen asia on kuitenkin, että sain tähän miniläppäriini asennettua Capture NX2:n ja Silkypixin. Ja kummatkin toimivat, vaikka speksien mukaan vaativatkin isomman näytön. RawTherapeen uutta alfa-versiota kokeilin, mutta aina, kun yritti importata kuvaa sisään, niin hupsishei, kaatui koko paska. Kolmannen ohjelman latauskerran jälkeen luovuin tuosta. Ei tunnu toimivan tällä Windows 7- alkeisohjelmalla. Olisi tuo ollut mukavampi, kun saisin Tyttöystäväni (GF1) kuvat ja Nikonin NEFit samalla ohjelmalla katseltavaksi. Hätätilassa säädettäväksikin. Ollaan nimittäin hieman yli kuukauden päästä menossa North Yorkshireen kuukaudeksi. Sine otan tämän minin ikäänkuin kuvapankiksi ja esikatseluja varten.

Näyttelymme avajaisista vielä sen verran, että kummastutti hieman eräitten tahojen agressiivisuus ja ihmettely, että missä olivat ulkomaan kuvaajan henkilökuvat (siis ne, missä näkyy ihmisen naama). Voisivat kysyä tätä keskuudessaan. Ne kuvat olisivat olleet hienoja, empaattisia ja niissä olisi ollut kuvattavien tietoisuus omasta identiteetistään. Valitettavasti jotkut luovat omia lakejaan.

kapa

tiistaina, elokuuta 10, 2010

Dementiaa ja muuta sekoilua


Näyttelyn tulo aiheuttaa jonkinlaista dementiaa. Naamakirjajuttuakin on kahteen otteeseen ja samansisältöistä puppua. Ajatukset pyörivät vain Harmonian seinillä.
Sinne kohta luikerran lasikaupan kautta. Pitäisi olla leikattuna.

Työkoneelta löytyi tuo julistekin, että olkaatten hyvät. Kuva siinä on Gátin, pitää olla kohtelias vieraalle.

Ja avajaiset huomenna keskiviikkona 11.8. Galleria Harmoniassa klo 18.00.

Tervetuloa kaikki

kapa

maanantaina, elokuuta 09, 2010

Naamakirja


Piti yksi asia käydä pyynnöstä katsomassa naamakirjasta. Täytyi kirjautua sisään ja siitähän rumba alkoi. Nyt on sähköpostissa kaveripyyntöjä, toisiin olen vastannut ja olen aivan sekaisin. Ihme laitos. Viime aikoina olen jättänyt tuommoisen hölmöyden omaan arvoonsa. Ehkäpä sitten taas, kun ei ole kavereita mailla halmeilla. Anteeksi kaikille pyrkijöille, joille en ole vastannut. Ei ole henkilökohtaista.

Huomenna sitten alkaa Harmoniassa ripustus. Unkarilaisen György Gátin kanssa meillä on näyttely SETSE-projektin tiimoilta. SETSE=Seeing Europe Through a Strangers Eyes. Keskiviikkona kuudelta avajaiset. Gátin kuvat tulevat vasta iltapäivällä ja rullalla (mites muuten). Ne pitäisi leikata ja laittaa lasin alle seinälle. Niin, ja omani tietenkin. Taitaa tulla työntäyteinen päivä/ilta/yö.

Keskisuomalaiseen naputtelin juuri haastatteluun vastauksia. Sainpa tehtyä senkin. Että ei sitä ihan laiskana olla täälläkään oltu. Tulkaapa lasilliselle keskiviikkoiltana. Pajalla tavataan, siellä yläkerran galleriassa. Piti tähän vielä kutsari laittaa, vaan nyt ei saa koneella auki, että olkoon. Huomenna en taida työkoneelle ehtiä. Symboloikoon tuo kuva sitten näyttelyn teemaa "Perhe ja ruoka". Eihän ihminen pelkällä ruualla elä.

kapa