maanantaina, tammikuuta 28, 2008

Viikon kuva 4


Valo on tullut. Edellytys valokuvalle. Lunta, auringon pilkahdus ja hiipivän hetken välähdys.

Oli Aarno Rafael Minkkinen käynyt puhumassa, huomasin. Jokunen vuosi sitten saunan ja useamman viskilasillisen jälkeen jouduimme väittelyyn. Edustamme kahdenlaista tapaa työskennellä. Hän yhden aihepiirin kuvaajana ja minä poukkoilevana. On luonnekysymys tuossa. Kunnioitan hänen tapaansa tehdä kuvaa, mutta en ole samaa mieltä siitä, että se olisi ainoa oikea tapa. Hän on tuosta omastaan ehdoton, puritanisti ja omalla tavallaan ahdasmielinen. Minulle kuvan tekeminen on enemmän etsimistä, aina uutta. Hänen mielestään tapani työskennellä kypsymättömyyttä. Tänään täytin vuosia, vanha pieru ja lapsellinen. Kypsynyt en ole vieläkään. Siinä on aihetta jatkaa.

maanantaina, tammikuuta 21, 2008

Viikon kuva 3


Viikot vierii eikä kuvat parane. On ollut pimeää, märkää ja muutenkin ankeaa. Väsyttääkin.

Hämeenkyrössä viikolla, sieltä tämä kuva. Toinen vuosi alkoi projektini kanssa, työnimeltään "murtuva maisema". Hirveästi en nauti jalustan kanssa vesisateessa kuvaamisesta. Tahtoo siinä kastua niin mies kuin kalustokin. Värimaailmaa olen etsiskellyt noihin kuviini, tässä nyt tälläinen. Jotenkin tuollainen murrettu/sammunut
(hieman likainen)sopii aiheeseen. Ja mainosvalot sitten kirkkaanpina.

P.S.
Eipä suostu lataamaan kuvaa. Aamusella yritetään uudelleen.

torstaina, tammikuuta 17, 2008

Työhuone tarjolla


Olisi taas kivääritehtaalla Hourulassa, siis Tourulassa, työhuone tarjolla parin seinän takana. Maaliskuun ekana vapautuu. Jyväskylässä.

Pikareissu Hämeenkyröön. Yön yli oli tarkoitus viipyä, mutta keli oli karmea ja kohteet eivät antaneet sitä, mitä olin etsimässä. Tämmöistä tämä välillä on. Turhauttavaa.

Verkkokaupassa oli pakko piipahtaa. Musteita olisin tarvinnut, vaan eipä ollut. Luulisi tuon R2400-mallin olevan sen verran yleinen, että olisi varaa pitää hyllytavarana. Täältä Jyväskylästä on turha edes mistään kysellä. Kurvasin menomatkalla myös Kangasalla - sieltä joskus olen tilannut netin kautta. Ei löytynyt firmaa, tosin hieman oli hankala etsiäkin, kun ei muistunut edes putiikin nimeä mieleen. Että semmoinen reissu.

Ei tämä rakkine suostu laittamaan kuvaa. Siispä ilman. No nyt taisi mennä.

maanantaina, tammikuuta 14, 2008

Viikon kuva 2


Olkoon tämä nyt viikon kuva. Metsästä palasin ruotuun ja rakennetun ympäristön kuvaamiseen. Taidemuseon näyttely on kuvattu ja kuvat toimitettu sinne, minne ne pitikin. Muuten hiljaiseloa. Tämä pimeä aika jotenkin ei sykähdytä, onneksi valoa on joka päivä pikkasen lisää. Ankeutta ja pimeyttä lähdin etsimään. Pimeys oli mielessä, kun tämän kuvasin, keskipäivällä kylläkin ja pikku vesisateessa. Kuvatessa näin lopputuloksen suunnilleen tälläisenä, hieman se vaati vääntöä koneessa. Joskus tullut pimiössäkin tehtyä päivällä kuvattuja yökuvia. Ei se sen kummallisempaa ole. Toisin päin olisi jo ollut vaikeampaa.

maanantaina, tammikuuta 07, 2008

Huh, huh


No nyt meni viikon kuva sinne metsään, mistä tulikin. Sen siitä saa, kun pienellä väärin näyttävällä läppärillä yrittää noita kuvia väännellä. Hirveiltä näyttivät tällä työkoneen näytöllä, sisällöstä en sano mitään. Olkoon tuossa nuo hirvitykset varoittavana esimerkkinä.

Tuossa nyt kuitenkin työkoneella tehty versio.

sunnuntaina, tammikuuta 06, 2008

Viikon kuva 1



Tässä se sitten on. Ensimmäinen viikon kuva. Hieman takkuisasti lähti vuosi käyntiin kuvaamisen kannalta. Ei sitten millään olisi viitsinyt tuota kapinetta ottaa hyppysiinsä. Ja kun ei ollut mitään hajua, miten vuoden aloittaisi, niin ilman ollessa mitä mainioin suuntasin kohti metsän siimestä. Minähän en ole mikään luontokuvaaja, enemmänkin niitä rakennettuja maisemia. Mutta kun se yksi Helsingin Huttunen lykkää jatkuvasti toinen toistaan hienompia luontokuvia kateellisten katseltavaksi, niin lähdinpä sitten minäkin yrittämään.

Alkuvuoden pilvetön taivas, aurinko matalalla - voiko hirveämpää valoa olla valokuvaajalle tarjolla? Kuusimetsän hämyssä, auringon ollessa piilossa jossain horisontin paikkeilla löysin mieleiseni valon. Kamera tietysti jalustalla, valoahan on vähän, ja tietenkin lankalaukaisin kotona. Pikkupuron jäämuodostelmat viehättivät ja olin löytävinäni sieltä jopa pikku jääkarhun tapaisen metsän elävän kylpemässä. Hieman lapsellista, mutta menköön. Mitäs tuosta sen enempää. Kunnioittaa täytyy ihmistä, joka pystyy kuvallaan välittämään edes osaa siitä kokemuksesta, mitä tuolta on saanut. Tahtovat ne kuvat olla enemmänkin latteita reproja eikä tulkintoja.

Ja sitten ne lupaamani tekniset puolet:
Jalustan nokalla Manfrotton tarkkuuskinopää, joka ei ollenkaan sovellu tämän tyyppiseen kuvaukseen, sen olenkin hankkinut enemmän noille arkkitehtuuriotoksilleni.
Nikonin D200 ja siinä Sigman 70-200/2,8. Exifit antavat polttoväliksi 105 mm, aukoksi 5,6 ja valotusta 0,3 sekuntia. Kuvan olen säädellyt kotiläppärilläni, jonka näyttö on sitä sun tätä. Siinä suhteessa se kyllä on erinomainen, että jos kuva näyttää tummalta, niin muuttamalla katselukulmaa sen saa helposti vaaleammaksi,samalla voi ylä-tai alaosaa vaalentaa ja tietenkin päinvastoin vain hieman päänasentoa muuttamalla. Ovat siis nuo säädöt tehty enemmänkin arvaamalla ja numeroita tihruamalla. Hieman on softattu uudella leijerillä ja sitten availtu maskaamalla. Valojakin on kaiveltu sopiviin paikkoihin.

Lisukkeena sitten sunnuntain saalista. Tuo viikon kuva syntyi lauantaina. Nyt oli nokalla Nikkorin 17-55/2,8. On muuten mainio lasi yleiskäyttöön. Samoilla kunnailla. Viehätti erityisesti maassa oleva kevyen pakkaskuuran peittämä heleänvihreä sammalpeitto. Että osasi kuusimetsä ollakin viehättävimmillään.

Että tämmöistä ensimmäisen viikon loppuna. Ei minusta Huttusta tullut, mutta ei nuo reissut hukkaankaan menneet. Vielä, että oli sen verran aukkoja metsässä, että valolle saatiin suunta. Etuviistosta tuleva pehmeä vastavalo muotoili kivasti
maisemaa, tuo valon suunta on tärkeä kuvan kannalta. Pikku yksityiskohtana, että tuossa purokuvassa, joka on kuin suuri kanjoni pienoiskoossa, käytin kameran omaa salamatuikkua (korjaus -2,7)avaamaan hieman etualan mustaa onkaloa.

Ja klikkaamalla saat kuvat isommaksi.




keskiviikkona, tammikuuta 02, 2008

Voi taivahan talikynttilät!


Kummasti alkoi uusi vuosi. Ihmeellinen laatikko lipui taivaalle pihapiirin päälle. Pelko hiipui sisuksiin, että mitähän sieltä pudottavat vai imaisevatko kaiken sisuksiinsa. Luulin jopa, että olisiko alkoholimyrkky sekoittanut pään ja katsepyörylät
pahemman päiväisesti, mutta kun tuo kameralaitekin tuon todisti, enkä sille ollut mitään juottanut, niin kaipa tuo on uskottava. Katsokaa ja kummastelkaa. Kyllä se varmaan joku UFO oli.

kapa

p.s.

Uuden vuoden lupauksena olen päättänyt laittaa tänne blogiini viikottain viikon kuvan. Viikon kuvan pitäisi olla edes jollain tavalla keskivertoräpsyä laadukkaampi. Selostan myös kuvan taustoja ja saatanpa laittaa jotain teknistäkin tietoa sekaan, kun tuntuvat joitakin kiinnostavan. Jos tämä nyt ei jää vain tyhjäksi lupaukseksi, niin vuoden lopussa minulla pitäisi olla 52 hyvää kuvaa. Pidätän kuitenkin itselleni oikeuden määrittää, mikä on hyvä kuva. Kommentteja kyllä saa laittaa, mutta minä päätän, miten niihin suhtaudun.