keskiviikkona, elokuuta 22, 2007

Synttärit


Oli meillä synttärit. Elli täytti kaksi vuotta. Lahjaksi saatu puruluu katosi sisuksiin alta aikayksikön. Kun tuli synttärikuvan aika, niin neiti katsoi parhaammaksi käydä nukkumaan, joten tuossa sitten se virallinen kuva. Silmät kiinni ja vatsa täynnä. Että silleen.

Printattu on taas työvedoksia tulevaa näyttelyä varten, sata on nyt plakkarissa. Lisää on kuvattava ja sitten voi pikkuhiljaa hahmotella kokonaisuutta. Varmaan jo kuvatuista vielä pari-kolmekymmentä vedostelen, jos vain musteet antavat myöten. Ei ole kotomaahan vieläkään saatu R2400:een sopivia musteita. Kohta huutaa taas kone tyhjyyttä. Prahassa oli kuulemma kaupan hyllyt niitä pullollaan, vaan kalliiksi se tulee sinnekin lähteä ostoksille. Pakko kai ruveta ulkomaan nettikauppoja katsastamaan, jos ei maahantuojakaan täällä myy kuin eioota.

Kiitos kommenteista, joita tuli edelliseen vuodatukseeni roppakaupalla. Rahastahan siinä loppujen lopuksi on kyse, sitä kun ei tässä kaupungissa runsain käsin kulttuuripuolelle anneta. Vaan kyllä myös välinpitämättömyydestä tai sitten ei vain yksinkertaisesti ymmärretä, että taiteilijakin työ ansaitsee arvonsa mukaisen esillepanon. Ja jos ei resursseja ole, niin sitten pitää olla ilman. Nyt tuo syö jo taidemuseotyön uskottavuutta.

maanantaina, elokuuta 20, 2007

Sääliksi käy


Jokunen vuosi sitten kuulin eräältä taidemuseon johtajalta (jääköön tuo museo nyt mainitsematta), että ovat ostaneet digikameran, joten ei enää tarvitse käyttää valokuvaajien palveluja, vaan voivat nyt itse hoitaa kaiken. Siihen en viitsinyt vastata, ihmettelin vain itsekseni, että se digikamerako ne kuvat heille ottaa. Sekö on jotenkin parempi sitten niitä kuvia ottamaan, kuin filmiä käyttävä kamera? Eiköhän se osaaminen ole siellä kameran takana, eikä itse kamerassa, oli sitten digi eli ei. Alaa jotenkin tietävänä voisin jopa väittää, että sillä digillä on vaikeampi saada hyviä kuvia. Digi ei anna anteeksi väärää valotusta yhtä helposti kuin esimerkiksi värinegatiivi. Ihan vain yhtenä esimerkkinä.

No tämä tuli mieleeni eksyessäni Jyväskylän taidemuseon nettisivuille ja julkisten teosten esittelyyn. On näköjään se digikamera hankittu sinnekin. Sääliksi käy taiteilijareppanoita, joiden teoksia siellä esitellään. Niin ovat ala-arvoisia valokuvat, että oikein hävettää. Taitaa olla niin, että ei se digikamera niitä kuvia sittenkään tee, eikä näköjään museoammattilainenkaan (harjoittelija?). Jonkinlaista näkemystä ja välittämistä odottaisi visuaalisen alan ammattilaisilta. Valotukset päin persettä, taivas palanut puhki, värit viturallaan, horisontti kaatuilee milloin minnekin eikä kuvakulmia ole ajateltu, saatikka valaistusta. Ihan vain joitakin asioita mainitakseni.

Nyt tietysti kiehahtaa taidemuseon sisällä, että taas se valittaa se Kapanen, tekisi itse parempia. No, varmasti tekisinkin.

keskiviikkona, elokuuta 15, 2007

Mainos






Nyt valokuvaa seinälle! Mm. oheisia hienoja kuvia voi käydä hankkimassa Galleria Beckeristä http://www.jkltaiteilijaseura.net/
Onhan siellä paljon muutakin hyvää joko lainaksi (pientä kuukausimaksua vastaan) tai sitten ihan omaksi.

tiistaina, elokuuta 14, 2007

Hölmöintä vuosikausiin


Tänään keittiön pöydällä oleva tanssikukkanen kiinnitti huomioni. Yritin sitä kuvata, huonolla menestyksellä. Gessopurkki maljakkona oli hieno. Työhuoneella tuon olisin voinut valaista ja laittaa sopivan taustan. Valotkin ovat siellä. Mustaa keittiön pöytäämme vasten kuvasin, ikäänkuin muistoksi sunnuntain tapahtumasta. Lopputulos on nyt tässä: ehkä hölmöin ja huonoin kuva, jonka saatan julkisuuteen. Vieläköhän eilisen Teeman hippivärit vaikuttivat takaraivossa?

Carborundia


Vain jäljet jäivät, talo on tyhjentynyt

Tanssitapahtumassa olin viime sunnuntaina, lähinnä dokumentoimassa emännän ja Nooran tanssin ja carborundumin syneesiä. Peltejä oli graafikko käynyt levittelemässä Uuden Polven Museon lattialle Säynätsaloon. Siinä sitten gessoa levitteleiksemään yleisön edessä ja Noora varpaillaan sitä sotkemaan. Ja carborundumjauhetta palan painikkeeksi. Viulukin valitteli kaihoisasti taustalla. Oli siellä muutakin tanssia ja yleisöä tupa täynnä. Hieman oli kummallista nytkähtelyä tuo nykytanssimeininki ja kaatuilivatkin mikä minnekin. Mustelmiahan siitä tulee ja vaatteet pesuun.

Jännityksellä on odoteltu, josko saisin työhuoneelleni kaveria, yksin on mahdoton isoa tilaa maksella. Entinen kaveri poistuu kuvioista kuun lopulla. Ei käy kateeksi tuota monen vuoden ajan kerätyn romun raijaamista muihin tiloihin. Tuleehan nyt kuitenkin siivottua ja järjesteltyä paikkoja uuden ihmisen tulla. Rukouksiini vastattiin ja näyttäisi siltä, että vielä valokuvaajaihminen sitä tyhjyyttä asuttamaan. Hienosti näytti tuokin järjestyvän.

Ei tämä kaikki nyt pelkkää tanssia ole ollut. Printtaamaan en ole päässyt kahteen kuukauteen, kaksi väriä on ollut kateissa kuvantekijästä. On se kumma, kun maasta ei löydy mustetta. Maahantuoja myy eioota, netistä kuitenkin löytyi syrjäkyliltä paikka, josta sain ensiapua. Keskiharmaata kuitenkin vain yksi kappale. jälkitilaukseen meni sielläkin. Ja se kun tahtoo aina ensiksi loppua. Nyt sitten tulostellaan säästäen, tiedä milloin sitä täydennystä saa. Ei hyvä. Missä lie luuraavat Epsonin patruunantäyttäjät?

Mukavasti näkyvät yökköset mustaa vasten. Lampun valo houkuttaa niitä tulemaan, ikkuna vain on välissä.

lauantaina, elokuuta 11, 2007

Suoraelkäistä toimintaa

Ostinpa taasen Ilta-Sanomat, kuten aina lauantaisin on tapana. Haastattelivat Venäjän sukellusvenepaljastuksen tehnyttä kaveria. "Kyselevät, että saanko minä rahaa näistä haastatteluista. Olen vastannut, että en tietenkään, ja se on aika hyvä periaate, suoraselkäinen nuori mies naureskeli."

Että näin.

Olisipa yhtä suoreselkäistä tuon lehden kuvakilpailun ehdot. Ilmoittaisivat ainakin ISOLLA, että teidän kuvanne ovat Meidän, eikä TEILLÄ OLE MITÄÄN OIKEUKSIA NIIHIN, KUN NE MEILLE LÄHETÄTTE. Ainoa, mitä TEITÄ VOI ODOTTAA, ON, ETTÄ JOUDUTTE VASTUUSEEN; JOS OLETTE SAATTANEET LOUKATA KUVISSANNE OLEVIA HENKILÖITÄ.

Tattis ja kiitos, MEILLÄ ON OIKEUS MYYDÄ JA KÄYTTÄÄ KUVIANNE TÄST´EDES KORVAUKSETTA JA MAAILMANLAAJUISESTI. Ja tietenkin korvauksetta - ei oikeasti korvauksetta, sillä korvaus tulee Sanoma-konsernille.

Moniko meistä suomalaisista antaa kusettaa itseään?
Moni, sanon minä.

maanantaina, elokuuta 06, 2007

Maisemaa



Tulihan viikonloppu vietettyä maiseman parissa. Aina sitä jotain tarttuu muistikortillekin. Sunnuntaiaamu autiossa keskustassa oli surrealistinen kokemus, joka täytyy ottaa uusiksi. Paikkoja kerrellessä alkaa jo tienoot tulla tutuksi, ehkä liiankin ja on vaikea löytää kuvia. Toisaalta tuo saattaa tuoda analyyttistä asennetta kuvauspaikkojen suhteen, mene ja tiedä...

Nyt kuitenkin kuvamateriaalia tutkaillessa tulee pelko mieleen, josko aivan skeidaa tuli taasen tehtyä. Pieni tauko ja sinne, mielen tyhjennys, ja taas uusin katsein. Tämmöistähän tämä.

Pari maisemaa kuitenkin katseltavaksi. Olkaatten hyvät.

sunnuntaina, elokuuta 05, 2007

Ei kuvia

Iltasanomat, Lähetä parhaat festarikuvasi IS:lle!

* Tekijänoikeudet ja muut ehdot
* Kuvien lähettäjä on vastuussa siitä, että hän on itse ottanut lähettämänsä kuvan tai videon, tai hänellä on alkuperäisen kuvaajan lupa lähettää otos meille. Lähetetyn kuvan tai videon jälleenjulkaisu- ja uudelleenluovutusoikeudet siirtyvät Ilta-Sanomat Oy:lle.
* (Kuten ehdoista voi jo vähän päätellä, niin ehdot ovat samat kuin Helsingin Sanomilla. Kaikki oikeudet vastaanottajalle, ei korvausta, kaikki vastuu lähettäjällä. Mutta syntyykö tällainen kohtuuton sopimus jo lähettäessä? Olisiko Suomen oikeuslaitos samaa mieltä? Yhtä hyvin sinne voisi vielä lisätä, että kuvan lähettäjä lahjoittaa asuntonsa Sanomakonsernille ja että kuvan lähettäjä sitoutuu ikuiseen ilmaiseen orjatyöhön jne. jne.)

Tuollaisen teksitpätkän poimin http.//www.digicamera.net/ - sivuilta. Sallittakoon tämä lainaus.
Älkää hyvät ihmiset lähettäkö kuvan kuvaa tuonne, eikä myöskää mihinkään muuhun samanlaisin ehdoin julistettuihin "kilpailuhin". Lukekaa ensin ehdot, ja miettikää sitten hieman.

Tälläisiä kusetuksia on jo liikaa.