tiistaina, syyskuuta 26, 2006

Valoa kaikille


Ajattelin ensi yönä taivaltaa Tampereelle, aamulla lentävään koneeseen ja Berliiniin. Sieltä junalla Puolan maalle Poznaniin istumaan seminaaria, osallistumaan työpajaan ja laittamaan kuvia näytille. Paluumatkalla Potsdamiin Saksan maalle pitämään palaveria ja maanantain ja tiistain välisenä yönä kotiin. Pikainen ja puuhakas reissu.

Jatketaan kun palailen. Kuvailkaa valoa, mutta kavahtakaa huonoja kilpailuja. Arvostakaa edes työtänne, ja siinä sivussa itseänne.

sunnuntaina, syyskuuta 24, 2006

Valo on aaltoalvaria


Taas on se aika vuodesta, jolloin "Valo on Jyväskylässä". Nyt en tarkoita asuin- ja työhuonenaapuriani Jaakko Valoa, joka kyllä tietääkseni on Jyväskylässä. Tarkoitan vuosittaista valotapahtumaa, joka on kohta Jyväskylässä.

Tapahtuman tiimoilta on taas järjestetty valokuvauskilpailu, jonka kautta kaupunki hamuaa itsellee pilkkahintaan käypäsiä kuvia. Vai mitä mieltä olette oheisesta:

Kilpailussa jaetaan palkintoina kaksi lahjakorttia valokuvausliikkeeseen, 350 ja 100 euron suuruiset. Lisäksi arvotaan kaikkien osallistuneitten kesken tavarapalkintoja (varmaankin Tiimarin poistohyllyltä hamuttuja?).

Kaupunki saa sääntöjen mukaan palkittuihin kuviin TÄYDET oikeudet. Siis SADALLA EUROLLA TÄYDET OIKEUDET valokuvaan! Ja jos kirjaimellisesti tulkitaan, niin arvottujen tavarapalkintojen saajien kuvat ovat myös palkittuja. Kaupunki saa siis niihinkin täydet oikeudet sääntöjen mukaan. Lisäksi kaupungilla on oikeus lunastaa muita kuvia käyttöönsä 80 euron kappalehintaan. Näistä oikeuksista ei puhuta mitään.
Onko kaupungilla täydet oikeudet niihinkin? Yleensä kyseinen 80 euroa on käypänen summa kertajulkaisuoikeudesta pienikokoiseen kuvaan vaikkapa esitteen sisäsivulla.

Onnea vaan kaupungille. Näin se taas höynäyttää herkkäuskoisia.

BOIKOTOIKAA, pyydän minä.

torstaina, syyskuuta 21, 2006

Split tone


Silloin joskus menneisyydessä, kun tein vielä perinteisellä tavalla mustavalkokuvia (mikä muuten on se perinteinen tapa, onko se esimerkiksi collotypia , platinavedos vai sittenkin albumiinivedos), olkoon se perinteinen nyt hopeagelatiivivedos, niin joko säilyvyyden parantamiseksi, tai visuaalisen lopputuloksen takia niitä sävytettiin erilaisin menetelmin. Yksi mielenkiintoinen tälläinen kommerverkki oli split tone - tekniikka. Siinä kuvalle luotiin kaksi eri värisävyä siten, että kuvan tumma pää värjäytyi yleisimmin sinisen mustaksi ja vaaleat sävyt saivat kellertävän metallinsävyisen ulkonäön. Parhaiten tuo onnistui hopeajodidpaperille käyttäen lämmitettyä seleenisävytettä. Onneksi en tuota paljoa käyttänyt, sillä seleenihöyryt ovat vahvoja karsinogeenejä.

Eilen löysin pätevät ohjeet, kuinka tuo tehdään ilman myrkkyjä Photoshopissa. Siispä alakertaan Elliä kuvaamaan ja kokeilemaan kuvan tekoa. Samalla tuli testattua D200:n mainiota täytesalamatoimintoa, ja käsitarkenteisella Micro-Nikkorilla tietty. Kuvahan siitä syntyi, värejä voi muunnella, ja muutenkin oli joustavan tuntuinen tapa tuota tehdä. Sen verran kuitenkin monimutkainen, että piti ohje printata ja tehdessä sitten luntata. Jos nyt vaikka yhden uuden tempun viitsisi opetella viikossa, niin olisi millä vanhainkodissa ylpeillä.

Jokinen vuosi sitten muuten luin Hesarin tiedepalstalta, että raskasmetallit, etenkin raskasmetallihöyryt, vai jalometallitko ne nyt olivat, mutta hopea siinä mainittiin yhtenä, aiheuttavat ennenaikaista harmaantumista hiuksistossa. Hopeahöyryjä on vuosien varrella tullut nautittua liiankin kanssa, joten siinä kai yksi syy tuohon harvenevan pöheikköni ennenaikaiseen harmaantumiseen. Ei kai se kaikki voi naisista johtua?

tiistaina, syyskuuta 19, 2006

Väsynyt


Olen väsynyt, äärettömän väsynyt.
Asioihin, joihin törmään
yhä useammin. Enkä haluaisi.

lauantaina, syyskuuta 16, 2006

Suhde


Avasin viikolla Keskisuomalaisen. Puolitoista sivua kulttuuria, viisi ja puoli urheilua.

Vaan jos taiteemme taso on tätä luokkaa, kuin kuvani, niin eipä siitä sen enempää. En kyllä tuota urheilun tasoakaan menisi liiaksi kehumaan.

keskiviikkona, syyskuuta 13, 2006

Syksy hiipii Jallun puutarhaaan









Aurinko toivotti ihmisen tervetulleeksi aamulla todellisuuteen. A-K saaapui aamulenkiltä koirankakkapussi täynnä tatteja. Hourulaan lähtiessä alkumatkaa pyörääni taluttaessani löytyi tien poskesta noita lakkipäitä lisää. Hyvin on talomme piiritetty
herkuilla. Vähillä tosin.

Eilen vieti kotipäivää ja hiippailin taas tonttuna naapurin puutarhassa. Värikylläisyys oli tallella, mutta nämä laitan mustavalkoisina (tai ainakin melkein). Eihän tämä mitään uutta ole, ei sitä, mitä taidemaailma ja kriitikot janoavat. Jo niin monesti tehtyjä, mutta aina yhtä kiinnostavia - ja uusia.

P.S
Jotenkin sammuivat nuo kuvat postatessa. Se viimeinen silaus sävyissä jäi tulematta.
Siksi pidänkin enemmän paperilla olevista kuvista. Ne voi laittaa seinillekin.

maanantaina, syyskuuta 11, 2006

11.9.

lauantaina, syyskuuta 09, 2006

Ilmoitusasioita


Ilmoitusasiana ilmoitan täten, että nyt se pakoputki meni lopullisesti poikki. Pariin viikkoon ei ajeta, sitten ehkä saan rahaa korjauttaa sen. Toivotaan sateettomia aikoja.

Huomenna sunnuntaina Ylen ykkösellä (siis radiossa) 22.05 (siis kellonaika) "Valokuvaajan kuolema". Kuunnelkaa. Siis.

Hourulan tyhjentyviin tiloihin saimme vuokralaiset. Huokaus (siis helpotuksen).

Tatit ovat nousseet. Siis metsään.

torstaina, syyskuuta 07, 2006

Mä lehden luin...


Aamu on aloitettava lehden luvulla. Toiset vaativat kahvinsa ja tupakkansa, minä lehteni. Emäntä useasti valittaa, kun istun pitkän tovin nenä kiinni lehdessä, enkä käytä sitäkään aikaa mihinkään järkevään/hyödylliseen. Luterilainen perusvire, ja niitä hänen tupakka- ja kahvituokioitahan sitten ei lasketa.

Sattui Keskarin yleisönosastolta silmiini Suomen Paintball-liiton puheenjohtajan, Jaska Tuomisen vastine jollekin, joka oli kyseenalaistanut tuota aikuisten ihmisten militanttiruiskimista metsien siimeksessä. kyseessä on kuulemma urheilu, "lyödään, pohkitaan ja heitetäänhän palloakin, Paintballissa ammutaan". Että sillälailla.

Minkähän takia muuten nuo trendipellet ja muut ähkyläiset eivät enää käytä suomenkieltä noissa nimissään. Jalkapallojoukkueet ovat jotain kummallisia FC jotakin, sähly on salybandy (tai jotain sellaista) ja mitä helvettiä tuo tuommoinen kielellinen sekasikiö kuin Suomen Paintball-liitto on? Eikä pidä unohtaa noitten mainospelletekstinikkareiden ja rokkareittenkaan kielipuolisuutta. Johan tässä ihminen vanhoilla päivillään joutuu heittäytymään isänmaalliseksi ja oman kielen puolustajaksi, oikeaksi kärtyksi.

Jäppisen Jussin avajaisissakin piipahdin - Keski-Suomen kulttuurimaisemaa. Liippaa läheltä meikämannen Hämeenkyröprojektia. Hyvin on Jussi kameransa kanssa tullut sinuksi. Avajaispuheessa myönsi kuitenkin liiallisen(?) kiltteyden kuvissansa. Olisin kyllä odottanut edes jonkinlaista maiseman muutoksen aiheuttamaa ristiriitaa. Ja värit oli hieman karkkimaailmasta, taitto maneerimaista Jussia.

Jutustelunsa keskeltä nappasin herkullisen yksityiskohdan koskien viime kesäistä Aalto-museon tiimoilla järjestettyä kansainvälistä arkkitehtiopiskelijoiden/nuorten arkkitehtien kesäkoulua. Olivat jotain projektia puuhailleet sataman ympärillä ja lehtihaastattelussa loiheet lausumahan, että pitäisi satamasta poistaa sisävesilaivat, nuo mainiot jäänteet höyryn ajoilta. Peittävät kuulemma siinä kaijalla ollessaan maiseman. Tiukka on nuorisolla linja, rakennuksetkin varmaan piirretään puoliksi maan alle.

Ja lopuksi suru-uutinen Sallasta. Äteritsiputeritsipuolilautatsi-baari on lopettanut toimintasta. Muutaman kalastusluvan ja lounaan olen sieltäkin ostanut.